2 astetta meni jo – ilmastoherkkyys uskottua isompi

SAN FRANCISCO. Tänään tiistaina (tosin Suomessa taitaa jo olla keskiviikkoaamu) kovin uutinen AGUn kokouksessa ainakin minulle oli se, kun Stanford Universityn ilmastotutkija Carolyn Snyder paljasti uudet laskelmat maapallon ilmastoherkkyydestä eli siitä, kuinka paljon maapallo lämpenee kun hiilidioksidin määrä ilmakehässä kaksinkertaistuu. Kun viimeisimmässä IPCC:n arviointiraportissa (AR4, 2007) ilmastoherkkyydeksi laskettiin 3 astetta, nyt uusi tulos oli 4,1 astetta (3,9-4,3). Tulevaisuus näyttää siis – taas kerran – uskottua huonommalta.

Ilmasto-oppia 800 000 vuodesta

Maapallon ilmastoherkkyyttä on pyritty määrittelemään monilla eri tavoilla ja Snyder sekä viime kesänä menehtynyt professori Stephen Schneider ovat täten laskeneet sen 800 000 viime vuoden ilmastollisten muutosten perusteella. Tarkasteltuun aikaväliin mahtuu kahdeksan jääkausijaksoa ja yhdeksän nykyisenkaltaista lämmintä kautta eli interglasiaalia.

Koko tämän vuosituhantisen ajanjakson perusteella maapallon ilmastoherkkyys on nyt siis noin 4 astetta. Lisäksi Snyder totesi olevan noin 36 prosentin todennäköisyys sille, että ilmastoherkkyys on jopa korkeampi kuin mikään IPCC:n raportin (AR4, 2007) arvioista. Lohtua toi sentään se, että yli 6,5 asteen ilmastoherkkyyden todennäköisyys olikin sitten jo aivan mitätön. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden uskotaan kaksinkertaistuvan esiteolliseen tilaan verrattuna tämän vuosisadan loppupuolella.

AGUn syyskokouksessa tiedeyhteisölle pitämässään puheessaan Carolyn Snyder myös huomautti, että ilmastoherkkyys tuskin kuitenkaan on maapallon kaikissa ilmastollisissa tiloissa sama. Lämpimämmässä maailmassa herkkyys olisi todennäköisesti isompi kuin nyt laskettu. Toisin sanoen, mitä pidemmälle tilanteen annetaan kehittyä, sitä isommilla panoksilla pelataan.

2 asteen riskiraja ylittyi jo

Mehän jo kaikki tiedämme, että maapallon lämpenemiselle määritelty riskiraja on 2 astetta. Tätä voimakkaampi lämpeneminen esiteolliseen aikaan verrattuna olisi määritelmän mukaan ”vaarallista” ja niinpä esimerkiksi kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa tähdätään siihen, ettei rajaa ylitettäisi. Monet tutkijat ovat kuitenkin avoimesti jo ilmaisseet, että tavoite on mahdoton ja 2 astetta ylitetään varmasti.

Schneiderin ja Snyderin tulokset lisäävät paineita. Totutulla 3 asteen ilmastoherkkyydellä laskettuna 2 astetta nimittäin ylittyisi, kun hiilidioksidin määrä ilmassa lisääntyy noin 440 miljoonasosaan, mutta nyt uudella herkkyydellä vastaava kriittinen hiilipitoisuus on 390. Tämä pitoisuus ylittyi juuri pari kuukautta sitten.

Vihdoinkin globaali keskilämpötila jääkausijaksoille

Kolmas mielenkiintoinen tulos Schneiderilta ja Snyderilta oli, että vihdoin saatiin ensi kertaa esitys siitä, miten globaali keskilämpötila on vaihdellut viimeisten jääkausijaksojen aikana. Minä ainakin olen odottanut tällaista laskelmaa kuin hullu puuroa enkä tiedä, että kukaan olisi moista aikaisemmin tehnyt.

Upouusi lämpötilakäyrä nimittäin tekee selvää niistä huimista (vääristä) tulkinnoista, joiden mukaan maapallo olisi jääkausijaksojen aikana välillä lämmennyt hetkeksi räjähdysmäisestikin. Snyderin käyrässä tällaisia lämpöpiikkejä ei – aivan oikein – näy, koska ne ovat olleet paikallisia Pohjois-Atlantin ilmiöitä. (Kirjassani tästä debatista on juttua sivuilla 269-273.)

En, harmi kyllä, saanut vielä tänään haltuuni kuvaa tuosta uudesta lämpötilakäyrästä, mutta heti kun sen saan, laitan sen tämän jutun yhteyteen näkyviin.

Huomenna jotain muuta.

Pasi Toiviainen