Totuus tai kuolema – AGUn syyskokous vaati tieteilijöitä barrikaadeille

SAN FRANCISCO. Tänään torstaina minulla on pitkän päivän päätteeksi sentään sen verran voimia jäljellä, että voin hetken muistella mitä täällä AGUn kokouksessa onkaan tähän mennessä puhuttu. Ja jostain syystä – vaikka en ilmastoskeptikkokeskustelusta hirveästi välitäkään – mieleen tulee se, että tähänastisten kuulemieni kymmenien luentojen ja keskustelujen aikana ei ole esitetty ainoatakaan ilmastonmuutosta epäilevää kommenttia. Asiasta kuulevien ilmastoskeptikoiden mielestä kyse on tietysti salaliitosta ja siitä, että epäilijät on suljettu ulkopuolelle, mutta kyse on sentään kuitenkin maailman suurimmasta tiedekokouksesta.

Sen sijaan yhdessä suurista paneelikeskusteluista oli eilen jotenkin epäuskoinen tunnelma. Yleinen ilmapiiri tuntui kysyvän, miksi ihmeessä hälytyskellot eivät vieläkään soita. Miksi ihmeessä ihmiskunta ei vieläkään ole käynyt toimeen pelastaakseen tulevaisuutensa? Miten tiedeyhteisö on epäonnistunut näin pahasti?

Paneelissa istunut NASAn ilmastotutkija James Hansen ehdottikin, että Yhdysvalloissa, joka on yksi ilmastonsuojelun murheenkryyneistä, pitäisi haastaa maan hallitus oikeuteen, koska se ei ole hoitanut perustuslain mukaista tehtäväänsä ja varmistanut kaikille kansalaisilleen turvattua elämää. Nyt tämä mahdollisuus oltiin ryöstämässä nuorilta ja lapsilta eli kyseessä on niin sanottu sukupolvirikos. Mitä tällaisella hallituksella on virkaa, Hansen kysyi. Hän myös arveli, että moinen lakijuttu todella nostetaan.

KUVA. Kuhinaa AGUn syyskokouksessa San Franciscossa.

Hansen oli lisäksi sitä mieltä, että maailman johtajat kyllä tietävät ilmaston tilanteen. Toisin sanoen se, että ilmastonsuojelu ei etene, johtuu enää politiikasta. Ja jos nykyiset johtajat eivät toimeen kykene, porukka on vaihdettava. Hansen kaipasikin maansa politiikkaan kokonaan uutta voimaa kahden valtapuolueen ulkopuolelta, mutta totesi saman tien, että tällaisen muutoksen odotteluun ei kylläkään enää ole aikaa.

Toisaalta, monissa puheenvuoroissa katsottiin, että tutkijat itse ovat liiaksi piiloutuneet objektiivisten, kantaa ottamattomien tutkijanrooliensa taakse, eivätkä ole riittävän tiukasti puolustaneet tieteellistä totuutta skeptikkojen hyökkäyksiä vastaan, eivätkä myöskään vaatineet yhteiskunnan suunnanmuutosta tarpeeksi kovaan ääneen. Eräs kokousedustaja vaatikin, että nyt jos koskaan tutkijoiden olisi osoitettava tuntemansa totuuden puolustamiseksi samanlaista selkärankaa kuin maapallokeskeisen maailmankatsomuksen kumonnut Galileo Galilei aikoinaan – henkensä uhallakin.

Ymmärrän Hansenia. Ymmärrän tutkijoiden kriitikoita.

Barrikadeilla nähdään.

Pasi Toiviainen