Alkuperäinen johdanto

LUKIJALLE

Yksi niin tiedon tuottajia kuin välittäjiäkin yleisesti yhdistävä pyrkimys on objektiivisuuden tavoittelu. Tavoitteena on puhdas tieto, johon sen tuottaneen tieteilijän tai siitä raportoineen toimittajan omat mielihalut tai mielipiteet eivät ole päässeet vaikuttamaan. Tiettyyn rajaan asti ajatus toimiikin. Yksi ynnä yksi on kaksi, ja maapallon ympärysmitta päiväntasaajalla on 40 075 020 metriä. Mutta sitä mukaa, kun tieto alkaa saada vähäisessäkään määrin yhteiskunnallisia ulottuvuuksia, objektiivisuus käy mahdottomaksi. Kirjoittajan maailmankuva, kulttuuritausta ja elämänarvot hiipivät mukaan kuvaan kuin varkain. Toisinaan tutkijoidenkin mielipiteet mielellään verhoutuvat objektiivisuuden kaapuun, mutta yleisesti ottaen tieteentekijät selviytyvät objektiivisuuden testistä paremmin kuin tiedon välittäjät.
Oman kokemukseni mukaan paljon puhuttu journalistinen objektiivisuus on silkka myytti. Objektiiviselta vaikuttaminen on kuitenkin paradoksaalisesti mahdollista, sillä objektiivisuudeksi mielletään usein yhteiskunnan enemmistön edustaman näkemyksen mukainen asennoituminen kulloinkin käsiteltävään aiheeseen. Tämä näkyy jopa kaikkein objektiivisimpana pidetyssä uutis- ja ajankohtaisjournalismissa, ja kenties selkeimmin talousuutisoinnissa. Suomen talous kasvaa hyvin, teollisuuden vientinäkymät ovat suotuisat, mutta öljyn hinta lähentelee kipukynnystä, voi taloustoimittaja raportoida ja vakuuttaa kivenkovaan olevansa täysin objektiivinen. Ympäristöjournalisti sen sijaan voisi nähdä samat asiat kovin toisin, mutta koska hänen maailmankuvansa ei useinkaan edusta enemmistön näkemystä, häntä saatetaan syyttää puolueellisuudesta ja niin sanotusta asianajojournalismista – objektiivisuuden puutteesta.
Tätä kirjaa voisi luonnehtia subjektiiviseksi tietokirjaksi. Se kertoo ensisijaisesti maailman ilmastokriisistä, mutta olen kirjoittanut sen mahdollisimman avoimesti, siten, että siitä käyvät ilmi myös omat pelkoni, toiveeni ja ennakkoasenteeni sekä ympäristöajattelussani liki kahdenkymmenen vuoden aikana tapahtuneet muutokset. Käsitykseni mukaan lähimmäksi aitoa objektiivisuutta päästään vain mahdollisimman läpinäkyvällä subjektiivisuudella. Yksittäiset tiedonmurut olen sulattanut yhdeksi mahdollisimman kokonaisvaltaiseksi käsitykseksi, mutta tutkijoiden ja muiden ympäristövaikuttajien mielipiteenomaiset näkemykset ja omat ajatukseni olen pyrkinyt pitämään selkeästi erillään toisistaan.
Olen jättänyt kirjan sen luettavuuden säilyttämiseksi vaille lähdeviitteitä, mutta lähdeluettelo on jaoteltu luvuittain. Lähdeluetteloa olen keventänyt siten, että olen jättänyt pois vuosittaisista sääoloissa havaituista ennätyksistä ja niihin liittyneistä tapahtumista tekemieni yhteenvetojen lähteet. Sikäli kuin joku haluaa näitä tietoja jäljittää edelleen, se on tekstin antamien lähtötietojen pohjalta varsin yksinkertainen tehtävä. Suulliset lähteet käyvät pääosin ilmi itse tekstistä.
Asiaan entuudestaan syvemmin vihkiytymättömälle lukijalle antaisin lukuohjeeksi – jos sallit – sen, että vaikka kaikkea kirjan asiatietoa ei kerralla omaksuisikaan, se ei haittaa. Mieleen jää varmasti se, mikä on olennaisinta. Tämä kirja sisältää likimain kaiken, minkä olen kasvihuoneilmiöstä ja ilmastonmuutoksesta oppinut. Olen yrittänyt kirjoittaa kirjan niin, että ymmärrys kasvaa ikään kuin orgaanisesti, samalla tavoin kuin olen asiat itse vuosien varrella omaksunut.

Olen saanut tämän kirjan kirjoittamista varten työskentelyapurahoja Alfred Kordelinin säätiöltä, tiedonjulkistamisen neuvottelukunnalta, Suomen tiedetoimittajain liitolta ja Otavan kirjasäätiöltä. Olen kiitollinen Suomen ympäristökeskukselta (SYKE) ja Ilmatieteen laitokselta saamastani avusta. Erityisesti kiitän emeritusprofessori Juhani Rinnettä ja varapääjohtaja Mikko Alestaloa, jotka ovat tarkastaneet osia käsikirjoituksestani. Kiitos myös vaimolleni Hannalle ja pojalleni Kaurille, jotka ovat kestäneet minua uppoutuessani pitkäksi aikaa tämän kirjan kirjoittamiseen.

Helsingissä Jaakonpäivänä 25. heinäkuuta 2007,

Pasi Toiviainen

Siirry ensimmäiseen lukuun: 1. Ympäristöherätys

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s