SKEPTIKKOVAPAA ALUE! – Ilmastoepäily on vastedes kielletty

Blogini diktaattorina julistan täten, että juttujeni kommenteissa ihmisperäisen globaalin ilmastonmuutoksen epäily on vastedes kielletty. Tähän asti turhanpäiväinen skeptikkodebatti on tukahduttanut blogissani alleen kaiken muun keskustelun, mutta näin ei saa jatkua.

Ihmiskunnan tuottama ilmastouhka on tieteellisesti osoitettu tosiasia, ja se vaatii meitä kohdentamaan kaiken huomiomme, älymme ja tarmomme ongelman ratkaisemiseen – ei sen vähättelyyn ja samalla pahentamiseen. Keskittykäämme jatkossa ymmärtämään planeettaamme ja sen ekosysteemejä ja suojelemaan niiden tulevaisuutta.

Siteeraan tässä (taas kerran) ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko Alestaloa, joka on jo pidempään tavannut omissa luennoissaan sanoa, että ilmastonmuutoksen epäileminen on yksinkertaisesti “modernin tieteen halveksimista”.

Inttämisen loppu ja poikkeus sääntöön

Olen henkilökohtaisesti jo pariinkin otteeseen yrittänyt sanoutua irti ilmastoskeptisestä inttämisestä ja nyt yritän siis jälleen rajoittaa aikani tuhlaamista moiseen turhuuteen. Käytännössä kommentteja voi tietenkin edelleen jättää, mutta poistan surutta ne, jotka johtaisivat keskustelun taas siihen loputtomaan typeryyden hetteikköön, jota usein ilmastodebatiksi kutsutaan.

Poikkeuksen tähän sääntöön tuottaa ainoastaan se, jos itse jossakin jutussani nimenomaisesti käsittelen jotain ilmastoskeptistä väittämää tai jonkin ilmastoskeptisiä lausuntoja antaneen henkilön näkemyksiä. Tällöin toki argumentointi ja henkilökohtaisten mielipiteiden puolustaminen on puolestani paikallaan vaikka minkälaisilla puheenvuoroilla, kunhan pysytään hyvän maun ja tapojen rajoissa.

Esimerkiksi tämä kirjoitus on aiheensa takia vapaasti kommentoitavissa.

Sananvapaus ja muuta lööperiä

Kokemuksesta osaan hyvin kuvitella, millaista kritiikkiä päätökseni herättää: vedotaan sananvapauteen ja arvostellaan sitä, että nostan itseni ilmastodebatin ylituomariksi. Kolmas tyypillinen vastakommentti kuuluu, että Toiviainen vetäytyy väittelystä, koska tajuaa olevansa häviöllä. Ja niin edelleen.

Todellisuus on kuitenkin se, että populistista ilmastoskeptistä debattia on käyty jo vuosikymmentolkulla aivan liian suureen ääneen verrattuna siihen, miten varmalla pohjalla ilmastotiede on – ja jopa siihen, miten laajasti tämä ymmärrys on kansalaiset tavoittanut. Vaikka minä pyrin näin hillitsemään skeptikkodebattia blogissani, vastaavia areenoita netissä tyhjänpuhumiselle yhä riittää.

Ratkaisut siinä suhteessa, mitkä kommentit vaikuttavat vievän keskustelua ”väärään” suuntaan teen yksin minä – diktaattorin valtuuksilla. Harkitsen jokaisen tapauksen erikseen ja tiedän, että rajanveto ei ole helppoa. Mutta onneksi olen tässä asiassa vastuullinen vain itselleni.

Tavallaan päätökseni harmittaa itseänikin, koska omalla kummalla tavallaan skeptikkodebatti on mielenkiintoista, mutta ongelma on, että se ei etene, eikä meillä ole varaa vain seurata vierestä itse ongelman pahenemista.

Debattia riittää

Toisaalta, ei todellinen ilmastodebatti tähän lopu. Vielä riittää pohdittavaa siinä, kuinka maapallo lämpenemiseen lopulta reagoi, ja ennen kaikkea siinä, mitä ilmastokriisin ratkaisemiseksi tulisi tehdä. Millä toimilla on todellista vaikutusta, millä ei? Ja riittääkö aika?

Samoin, jos jollakin on todella esittää oikeasti vakavasti otettavia vaihtoehtoteorioita, nekin ovat tervetulleita. Paino sanoilla: oikeasti vakavasti otettavia.

Ja vielä: itseeni kohdistuvaa henkilökohtaista kritiikkiä en rupea sensuroimaan. Sen kestän kyllä.

Pasi Toiviainen

66 thoughts on “SKEPTIKKOVAPAA ALUE! – Ilmastoepäily on vastedes kielletty

  1. Mahtavaa!

    Kirjasi lukeneena ja blogejasi muutaman vuoden seuranneena, en voi kuin lämpimästi taputtaa selkään. Olen kovasti surrut, ja asiaan liittyvien ongelmien takia täysin ymmärtänyt, miksi esimerkiksi Helsingin Sanomien kommenttipalstalla ei voida samaa linjausta tehdä.

    Olin viime talvena jatkuvasti kireänä, pakottaessani itseni kitumaan kerta toisensa jälkeen tällä aggressiotasoa vahvasti nostattavalla idiotismin tyyssijalla. Nyt toisen peräkkäisen lumisen talven tultua olen ehkä osannut jättää idiootit paremmin omaan arvoonsa… mutta on silti vaan niin surullista, että tavallinen tallaaja joutuu katsomaan tuota denialismin ja äärettömän haitallisen disinformaation ja aivopesun riemukulkuetta, säähän/ilmastoon liittyvä uutinen toisensa jälkeen. Nykyään niiden ei enää edes tarvitse liittyä kumpaankaan, jotta meteli käynnistyy.

    On kieroutuneisuuden huippu, että ilmastonmuutoksesta hyvin huolissani olevana olen silti ajettu toivomaan katastrofien nopeaa lisääntymistä, jotta ne vihdoin otettaisiin vakavasti, ja että asialle vihdoin tapahtuisi jotain muutakin kuin kauniita puheita. Ainoa tässä jahkaamisessa lämmittävä asia on, että suuri osa nykydenialisteista tulee kouriintuntuvasti tajuamaan olleensa väärässä, ja sitä myötä häpeämään kovasti. Ehkä jopa saamme joskus anteeksipyyntöjä republikaaneilta, kunhan se on tuhoisiksi osoittautuneiden toimiensa myötä leimattu natsipuolueen tasoiseksi menneisyyden häpeäpilkuksi?

    Kunpa tämä kaikki vaan voisi tapahtua ilman sen suurempaa romahdusta. 😦 Tähän mennessä ei ole hyvältä tämän toiveen puolesta näyttänyt.

  2. ….Ja vielä lisähuomiona, olisi mielestäni paikallaan sinullakin lopettaa skeptisismin arvokkaan maineen tuhoaminen kutsumalla denialisteja skeptikoiksi. Denialisti on määritelmänsä puolesta täsmälleen oikea sana, vaikka se osaltaan lisääkin bensaa heidän liekkeihinsä.

    Enää ei itsekään voi sanoa olevansa skeptinen tieteen suhteen, vaikka tieteellisen maailmankatsomukseni puolesta sitä olenkin, ihan vaan jotta kukaan ei vedä vahingossakaan yhteyttä näihin tieteen väärinymmärtäjiin ja loputtoman disinformaation levittäjiin.

    Ja jokaiselle denialistilukijalle vielä huomio: Jos haluatte viedä ilmastotieteeltä pohjan, se on tieteen hengen mukaisesti täysin tervetullutta! Myös evoluutio, tupakan haitallisuus terveydelle tai maapallon pyöreys on periaatteessa kumottavissa. Se mitä teiltä vaaditaan, on vahvemmat todisteet jonkun toisen selityksen puolesta. Toistaiseksi, sattuneesta syystä, sellaisia ei ole näkynyt.

    Teidän surulliset, kirsikanpoimintaan keskittyvät denialistibloginne eivät näitä vahvoja todisteita ole, vaikka ne yksityiskohtien varmasti olemassa olevia virheitä esille toisivatkin. Yksityiskohdista voi kiistellä ja jatkuvasti ilmastotutkijoiden piirissä kiistelläänkin, mutta pohja (=ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos) on aivan päivänselvä. Paitsi jos joku sen kumoaa yhtä vakuuttavilla todisteilla. Eipä liene tätä päivää tiedossa, mutta kuten sanoin, sopii yrittää.

  3. Globaalin merijään pinta-ala on tällä hetkellä pienimmillään satelliittimittausten aikakaudella (jaettu 1.sija alkuvuoden 2006 kanssa). Käytännössä näin vähä jäätä ei ole ollut paljon pidempään aikaan, mutta pitäydytään nyt kuitenkin satelliittiaikakauden luvuissa.
    Tätä suuretta ei juurikaan seurata, mutta ajattelin, että jotakuta saattaa kiinnostaa.
    Linkki käppyröihin: http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/IMAGES/global.daily.ice.area.withtrend.jpg
    (http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/)

  4. Kiitos tuesta, “M”.

    Kirjoitit: “On kieroutuneisuuden huippu, että ilmastonmuutoksesta hyvin huolissani olevana olen silti ajettu toivomaan katastrofien nopeaa lisääntymistä, jotta ne vihdoin otettaisiin vakavasti, ja että asialle vihdoin tapahtuisi jotain muutakin kuin kauniita puheita.” Olen itsekin usein huomannut ajattelevani näin ja olen kanssasi kertakaikkisen samaa mieltä.

  5. Vielä tuosta “ilmastoskeptikko” termin käytöstä. Sitä tulee käytettyä, koska se on sanana jo niin vakiintunut. Suosin itse jonkin aikaa Kuumat paikat -blogissani termiä “ilmastoänkyrä”, joka on mielestäni erittäin kuvaava, mutta toisaalta ehkä kielenkäytöllisesti hieman turhankin mollaava (vaikkakaan mielestäni ilmastonmuutoksen kieltäjiä ei sinänsä juurikaan tarvitse sympatisoida). “Ilmastodenialisti” olisi varmaankin osuvin, mutta suomalaiseen puheeseen – tai tekstiin – vierasperäisenä kummajaisena aika hankala.

  6. Loistava päätös ja perin suoraselkäistä toimintaa. Suosittelen samaa muillekin asiallisille bloginpitäjille.

  7. Vihdoinkin! Loistavaa, mahtavaa, jonkun on oltava ensimmäinen.
    Historiallinen päätös jonka teki Pasi Toiviainen – lupaan muistuttaa tästä kun muut blogit ja mediat seuraavat perässä (vai onko jossain jo vastaava käytäntö? – en ole huomannut)
    Tämän blogin kommenttien laatuun voi siis jatkossa luottaa – iso, valtava, edistysaskel kaikille oikeasta ja asiallisesta ilmastotiedosta kiinnostuneille!

    Toivon todella että Pasin päätöksestä otetaan pian mallia: televisiossa, lehdistössä, radiossa, netissä. Alkuun ainakin laadukasta ilmastotietoa levittävien blogien ja uutiskanavien soisi tekevän saman päätöksen, nyt heti.

    Tarvitsemme skeptikkovapaan yhteiskunnan, jossa tiede ja tieto ovat päätösten ainoa perusta!
    Tämä on ollut toivelistani kärjessä siitä asti kun Pasin kirjan vuoden 2008 alussa luin ja ensimmäiset kommenttini kirjoitin. Oli vaikea luottaa mihinkään kun en skeptikkoja mistään erottanut enkä nimiä ja nimimerkkejä tuntenut.
    Minulle skeptikkodebatti ei ole koskaan ollut mielenkiintoista. Alkuun se oli hämmentävää, sittemmin ärsyttävää ja raivostuttavaa ja viime aikoina vain tylsää vanhan toistamista, asialliset ja oikeat vastauksetkin jo kyllästyttävät. En tuota “debattia” jää kaipaamaan enkä siihen ole mielelläni osallistunut – joskun on vaan ollut “pakko”.

    Asioista pitää voida tiedottaa ja keskustella tieteen pohjalta ilman häiriköintiä (skeptikkoja).
    Tieteen vääristely, väärän tiedon levittäminen, epäoleellisilla asioilla saivartelu, perättömien epäilysten herättäminen, tutkijoiden henkilökohtainen solvaaminen (salaliitot, määrärahat motiivina yms.), vakavan asian naurunalaiseksi tekeminen, mollaavat heitot, vanhojen epäilysten kierrättäminen yms. ovat mielestäni kammottavia tekoja joista ihmiskunta ja kaikki elollinen maksaa vielä hirvittävää hintaa ja pitkään. Väärälle tiedolle, skeptikoille, ei pidä eikä saa antaa näkyvyyttä.

    Käytännössa ongelmia tietysti tulee, joten toivotan Pasille rohkeutta pitää tiukkaa linjaa. Jos herää epäilyskin änkyröinnistä, pois vaan heti. Tunnet kyllä pahimmat nimimerkit ja henkilöt, se nopeuttaa päätöksentekoasi.
    Aito tietämättömyys (jota siis myös änkyrät levittävät) on toinen asia, valistusta tarvitaan koska aihe on monimutkainen ja oikean ilmastotiedon levittäminen on, näin uskallan väittää tietäväni, päätavoitteesi. Uskon silti että aidosti tiedonjanoiset erotat skeptikoista, toiseen ryhmään kun tieto uppoaa ja toiseen ei. Lipsahdukset voi jopa korjata jälkeenpäin poistamalla koko skeptisen keskusteluketjun, siis myös järkevät vastaukset skeptikkojen väitteisiin.

    Skeptikkojen, häirikköjen ja änkyröiden sulkeminen keskustelun ulkopuolelle on parasta mitä media/toimittaja/yhteiskunta voi ilmastonmuutoksen ymmärtämiseksi ja sen vahinkojen ehkäisemiseksi tehdä.

    Kiitos Pasi 🙂

  8. Hyvä päätös, jonka vaikutuksia ja vastaanottoa mielenkiinnolla odotan. Olenhan itse skeptikko, mutta en ilmastoskeptikko. Nämä pidettäköön visusti erillään. Skeptikko puolustaa tiedettä, ilmastoskeptikko hyökkää sitä vastaan.

    Jos tässä ketjussa sallitaan, niin kerronpa minkä käsityksen itse olen vuosien mittaan ilmastokeptismistä saanut.

    “Päälinjoja” on kaksi. Ensimmäinen ja merkittävin lähti liikkeelle joskus 80-90-luvuilla. Todettiin, että ilmastonmuutoksen torjunta uhkaa joitakin toimialoja, lähinnä tietysti fossiilienergiayhtiöitä. Markkinoille syötettiin ko. tahojen toimesta erilaista dis-informaatiota, hyvin tarkasti muotoiltuna, jotta kenen tahansa oli mahdollista (omasta mielestään) niiden perusteella ymmärtää, että ilmastonmuutos on huuhaata. Toimintamalli oli omaksuttu aiemmin mm. tupakan terveyshaittojen vastaisessa dis-informaatiokampanjassa.

    Tarinat levisivät, niitä toistettiin ja keksittiin lisää. Niillä oli siis selkeä alkulähde, maantieteellisenä keskipisteenä ehkä Washington. Nämä tavalliset nettiskeptikot ovat uhreja. Lauri Gröhn keksi tämän mainion kirjoituksen kommenteissa hyvän terminkin, “denialistien diilerit”, jotka ilmaiseksi levittävät alkuperäistä ilmastodenialistista sanomaa ja vahvistavat sitä. Osa tästä diileritoiminnasta on varmaankin ihan hyväntahtoista, johtuen pelkästään asianosaisten ymmärtämättömyydestä. Ilman tiettyä perusosaamista mm. fysiikan alalta ei ilmastonmuutoksen teorioita voi ymmärtää, eikä tarvitsekaan. Pitäisi kuitenkin tietää, mitä tietää ja mitä ei tiedä. Muuten maaperä on liian otollinen uskomusten syntymiselle.

    Toisena “linjana” on sama mikä ylläpitää perinteisempää huuhaata yhteiskunnassamme. Tähän kuuluvat kaikenlainen taikausko horoskoopeista ja homeopatiasta aina henkiparantamiseen ja ruumiista irtautumiseen, näitähän riittää. Ilmastokeptismi menee hyvin tämän joukon jatkona. Toisaalta ihmisluonteeseen kuuluu taipumus työntää epämiellyttävät asiat sivuun, mikä myös selittää ilmastoskeptismiä. Psykologit puhuvat kognitiivisesta dissonanssista. Tästä on kirjoitettu aika vähän, mutta yksi artikkeli löytyy Ilmastotiedosta: Järki ja tunne ilmastonmuutoksessa – ilmastonmuutoksen psykologiaa

    Tämä on todellakin “omalla kummalla tavallaan mielenkiintoista”. Näen sen myös osana ihmiskunnan evoluutiota, siitä lisää myöhemmin.

    Ilmastoeksptismin kieltäminen johtanee vastareaktioon. Voin kuvitella, miten “maailmaa ilmastopelotteella hallitsemaan halajava viherväki” tuomitaan “väärien mielipiteiden” kieltämisestä. Viimeaikainen ilmaston viileneminen (mikä viileneminen?) on kuulemma ilmastoalarmisteille hyvin epämiellyttävää, joten totuuden kieltäminen on ainoa vaihtoehto ylläpitää pelottetua. Tästä on ensimmäinen esimerkki jo nähtävänä täällä.

    Toisaalta, huuhaan väheneminen vähentänee myös sen leviämistä. Oikea tapa olisi tietenkin oikaista ja korjata tätä huuhaata, mutta se tie on varmaankin jo käyty ja tehottomaksi todettu.

    Kopernikaanisen maailmankuvan hyväksymiseen meni 300 vuotta. Varmaan tämä ilmastoasiakin ennen pitkää ymmärrettäisiin, mutta tämän kanssa ei ole varaa odottaa 300 vuotta. 30 vuotta on jo tuhlattu jonninjoutavaan vääntämiseen, joka yhä jatkuu samanlaisena. Niin kuin Pasi sanoit, se ei etene.

    Tämä selitys oli tietenkin hyvin yksinkertaistettu. Ilmiönä ilmastoskeptismi on minusta kuitenkin yhtä kiinnostava kuin itse ilmastokin.

  9. Loistopäätös, kannatetaan !
    Toivon, että muillakin asiaa käsittelevillä foorumeilla seurataan esimerkkiä.
    Vielä parempi, jos denialistit sulkisivat omissa blokeissaan oikean ilmastotiedon levittäjät pois. Mihin svääreihin denialistit näin pääsisivätkään omassa erinomaisuudessaan !

  10. Kajn viittaama esimerkki vastareaktiosta lienee siis hänen linkkaamassaan IS:n keskustelussa tämä “torakan pierun” kommentti:

    “Taitaa olla Toiviainen sellaisessa lääkityksessä ja todellisessa debressiossa, että todella voisi kaveri itseään jossain hoitolassa latailla ja miettiä sitten uusiksi.

    Jos ‘tiede’ todellakin olisi yksimielinen AGW:n todellisuudesta, niin se näkyisi myös konkretiana luonnossa. Mutta kun tämä ‘tiede’ on vain diktatuurin ja/tai uskonnon välinen, niin sille on olemassa myös voimakas vastavoima.

    Tälle vastavoimelle ei Pasi Toiviainen yksinkertaisesti kykene enään uskottavasti puolustautumaan, koska hän varmasti tuntee olonsa erittäin kiusaantuneeksi, kun lähes kaikki AGW-tiede on todettu manipuiloiduksi tai suorastaa huijaukseksi.”

    Joopa joo. Riittäähän näitä.

  11. Jännää tämä lokerointi eri kategorioihin. Lokeroikaapa nyt minutkin johonkin seuraavien argumenttien perusteella:

    1. Mielestäni ns. kasvihuoneilmiö on tieteellinen fakta.
    2. CO2 on merkittävä kasvihuoneilmiötä luova molekyyli.
    3. Ihmisen päästöt todennäköisesti ovat kasvattaneet CO2 -pitoisuutta huomattavasti.
    4. CO2:n vaikutus kasvihuoneilmiöön pienenee logaritmisesti pitoisuuden kasvaessa.
    5. Ilmastoherkkyyttä ei kuitenkaan tunneta kovinkaan tarkasti.
    6. Ilmastomalleja ei voida pitää kovinkaan luotettavina: menneisyyden simulointi ei riitä verifioinniksi.
    7. Lämpötiladata (+proxyt) viittaavat siihen suuntaan, että ilmastoherkkyys on yliarvioitu.
    8. IPCC:n julkaisuissa Auringon aktiivisuuden vaikutusta (tietoisesti) aliarvioidaan.
    9. Tarvitaan plajon lisää mittausdataa, jotta ilmastoherkkyys voidaan tyydyttävämmin arvioida, samoin kuin Auringon aktiivisuuden vaikutus.

    Olenko siis denialisti, skeptikko, änkyrä vai mikä?

    ps. Pasi, edelleen tuolla seisoo täysin huuhaata oleva otsikko “Vuosi 2010 ennätyslämmin – ja ilman luontaisia buustereita”. Lämpimyys suhteessa muuhun 2000 -lukuun kun johtui nimenomaan ENSO:n boostauksesta.

  12. Leonelle: Kun huomioon otetaan muutkin viime vuosina esittämäsi kommentit, mielestäni täytät ilmastoskeptikon kriteerit ihan hyvin. Osa listasi näkemyksistä on aivan kuranttia tavaraa, mutta muita kommentoin seuraavasti:
    3. Sanan “todennäköisesti” voi jättää pois.
    5. Ymmärrys ilmastoherkkyydestä kuitenkin viittaa vahvasti siihen, että kasvihuonekaasupäästöjä on syytä vähentää paljon ja nopeasti. Käytännössä vaaralliseksi arvioidulta ilmastonmuutokselta (+ 2 C) ei enää voitane välttyä.
    6. Ilmastomallit eivät ole täydellisiä, mutta suuntaa antavina niitä voidaan pitää. Niiden näyttämä suunta on selvä.
    7. Lämpötiladata (+proxyt) viittaa siihen, että ilmastoherkkyys on arvioitu hyvin. Toisaalta monet lämpenemistä vahvistavista takaisinkytkennöistä eivät ole vielä alkaneet kunnolla vaikuttaa (esim. kasvillisuus, maaperä, ikirouta jne.).
    8. IPCC ei tietoisesti ja tarkoituksellisesti aliarvioi mitään.
    9. Ilmastoherkkyys ja auringon aktiivisuuden vaikutus osataan jo arvioida tyydyttävästi. Ei täydellisesti – varsinkaan ilmastoherkkyyttä – mutta tyydyttävästi.

    PS. En ollut ajatellut lähteä tekemään otsikkotason korjauksia. Voin ennemmin laittaa juttuun huomautuksestasi vaikka PS:n.

  13. Änkyröinniksi menee “minun mielestäni” jo ensimmäinen Leonen “argumentti”:
    “1. Mielestäni ns. kasvihuoneilmiö on tieteellinen fakta.”
    Argumenteilla, väitteillä, mielipiteillä, sananvapaudella, politiikalla, nykyisellä säällä tms. ei ole tieteen ja tutkimuksien kanssa mitään tekemistä. Ja juuri näistä itsestäänselvyyksistä saivartelu on sitä tieteen kyseenalaistamista, ihan kuin kasvihuoneilmiön todenperäisyys olisi näistä riippuvainen. Ei ole vaikka edellisestä Leonen kommentista sen käsityksen saa!
    Ei kannata väitellä, keskustella, repiä huumoria ja/tai sotkea tätä asiaa jälleen kerran, vaikka taatusti eri henkilöillä on kasvihuoneilmiöstä lukuisia “mielipiteitä argumentteineen”, oikeita ja vääriä ja siltä väliltä.
    Niistä siis kannata keskustella ainakaan Leonen kanssa koska hänellä on “mielipide ja omia argumentteja tieteestä”, väärä lähtökohta koko ilmastotieteeseen.
    Sama pätee tietysti noihin muihinkin “mielipideargumentteihin”, loputon suo jos niihin edes yrittää vastata tai jotain oikoa – mielipide kun ei faktoilla mihinkään muutu.

  14. IPCC toteaa ilmastoherkkyydestä:

    ” Likely to be in the range 2 to 4.5°C with a best estimate of about 3°C, and is very unlikely to be less than 1.5°C. Values substantially higher than 4.5°C cannot be excluded, but agreement of models with observations is not as good for those values”.

    Kuten huomataan, niin IPCC:nkin käsitys sisältää suuren virhemarginaalin. IPCC:n käsitys siis pohjautuu malliajoihin. Minun pelkästään mittausdataan perustuva arvioni on 0-1 astetta. Arviota alentaa paikalliset datat, joiden luotettavuutta pidän parempana kuin esim. GISTEMP:in. Esim. Skandinavian datasta (NORDKLIM) ei tahdo löytyä minkäänlaista AGW -signaalia.

    Elikä nytkö on niin, että jos arvioin ilmastoherkkyyden IPCC:n rangeen, niin kuulun saumattomasti AGW -lahkoon ja jos taas arvio on rangen ulkopuolella, niin olen välittömästi denialisti tai skeptikko tai ties mikä kerettiläinen? Eikö olisi luontevaa määritellä kategoriat ilmastoherkkyyden nojalla, niin kukin tietää saako enää kommentoida esimerkiksi tälle foorumille?

  15. Leone kirjoittaa: “Kuten huomataan, niin IPCC:nkin käsitys sisältää suuren virhemarginaalin. IPCC:n käsitys siis pohjautuu malliajoihin. Minun pelkästään mittausdataan perustuva arvioni on 0-1 astetta.”

    Vaihteluvälin laajuus on tunnettu asia, mutta IPCC:n WG1-raportin (AR4) sivuilla 718-726 esitetään parikymmenen julkaisun pohjalta kuinka ilmastoherkkyys määritetään nimenomaan havaintoaineistojen (nyky- ja paleoaineistot) perusteella ilman mallilaskuja, ja kuinka sen lukuarvo haarukoituu 2 ja 4.5 asteen välimaille. Alle 1 asteen tulosta ei esitetä missään lähteessä, koska pelkän CO2:n tuplaantuminen ilman palaute-efektejä nostaa lämpötilaa joka tapauksessa noin 1,2 astetta, mistä arvosta ei ole epäilyksiä. Jos Leone saa ilmastoherkkyydelle arvion 0 … 1 astetta, niin sen täytyy perustua johonkin tieteelle toistaiseksi tuntemattomiin kalkulaatiohin.

  16. Hyvä Heikki – mutta niin tuttua skeptikkojen oikomista jälleen.
    Siis Leonen “mielipiteiden mukaan” kasvihuoneilmiö on tieteellinen fakta mutta ei käytännössä vaikuta juuri mitenkään (ilmastoherkkyys olisi vain 0-1 astetta) – en vaan ymmärrä näiden veikkosten ajatuksenjuoksua.
    Ja kun kasvihuonetta voi tutkia kokeellisesti laboratoriossakin, ja matemaattisesti fysiikan ja kemian lakien mukaisesti, on satelliitistakin mitata säteilypakote (miten kasvihuoneilmiö ilmakehässä vaikuttaa) ja jatkuvasti syntyy lämpöennätyksiä, on IPCC:t ja YK:t plus käytännössä kaikki ilmastotieteilijät ovat harvinaisen yksimielisiä – sama asia on todistettu moneen kertaan ja taas tässä on itsekin näitä selittämässä – taas ihan turhaan.
    Tästä voisi jo päästä eteenpäin – ja blogin diktaattori voisi poistaa nämä onnettomat sekoilut ennen kuin joku tietämätön sivullinen saa käsityksen että kasvihuoneilmiössä on jotain epäselvää.

  17. Ihan hyvä oivallus, että blogin pitäjä saa itse päättää mitä julkaisee ja mitä ei. Toinen vaihtoehto olisi kai jonkinlainen ilmoitustaulu, johon kuka tahansa saa postata mitä tahansa.

    Änkyräksi leimattuna vetäydyn mielelläni näiltä palstoilta ja odotan mielenkiinnolla mihin suuntaan Pasin, Eskon, Jyrin, Kajn ja muiden keskinäinen väittely etenee. Ehkä saamme uusia avauksia myös ilmastopolitiikkaan.

    Phil Jones: ”Jos jotakin voisin toivoa, niin haluaisin ilmastonmuutoksen toteutuvan, jotta tiede voitaisiin osoittaa oikeaksi, seurauksista riippumatta!”

  18. Mitä asiallisempaa keskustelua blogissa on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä voimme saada todellisia asiantuntijoita mukaan keskusteluun (ja tiedon välitykseen). Tervetuloa Heikki ja tervemenoa Matti Virtanen, Juho Akola ja muut änkyrät.

  19. Heikki Nevanlinna:

    Lukaisin kappaleen 9.6.2.1 “Estimates of Climate Sensitivity Based on 20th-Century Warming”. Tuossa esitetään lähinnä mukaan valittujen tutkimusten tuloksia sillisalaattina, eikä sillä ole muuta kuin viihdearvoa.

    Ilmastoherkkyyden arviointi kulminoituu oikeastaan vuosien 1975-2000 lämpenemiseen ja kuinka suuri osuus siitä meni CO2:n piikkiin. Oman käsitykseni mukaan tuo lämpenemisjakso selittyy osaksi Auringon aktiivisuuden nousulla ja osaksi AO/NAO- ja PDO -sykleillä. Tähän saadaan lisävalaistusta lähivuosina, jolloin nuo osoittanevat vastakkaiseen suuntaan. Tällöin katsotaan myös se, mitä jää CO2:n kontolle vai jääkö mitään.

  20. Ilmastoherkkyyden määrittämisen problematiikan painopiste ei ole herkkyyden alarajassa, vaan sen ylärajassa, joista IPCC summaa (AR4):”… climate sensitivity is likely to be in the range of 2 to 4.5°C with a best estimate of about 3°C, and is very unlikely to be less than 1.5°C. Values substantially higher than 4.5°C cannot be excluded, …” Ilmastopolitiikan sopeutumisstrategioihin on suuri merkitys sillä mikä on ilmastoherkkyyden haarukka, erityisesti ylärajalla.

    Omissa laskelmissa kannattaa pitää erossa ilmakehän tasapainotilan ilmastoherkkyys (Equilibrium C.S.) ja ilmakehän lämpötilan transientti vaste CO2:n tuplaantumiselle. Ne ovat kaksi eri asiaa.

    IPCC:n AR4:n WG1 luku 9.6.2 perustuu ilmastoherkkyyden osalta aihepiirin keskeisiin tutkimuksiin Nature-, Science- ja JGR-julkaisuihin ynnä muihin laatulehtiin, joita on kymmeniä. Niitä nyt tuskin voi pitää “viihteellisinä sillisalaatteina” sisällöltään kuten Leone lohkaisee. Tieteen 7-lehtiäkö pitäisi siteerata?

    Muuten, auringon aktiivisuuden vaikutus maapallon ilmastoon eri aikaskaaloissa on laajasti ja perusteellisesti käsitelty uusimman tiedon valossa Reviews of Geophysics – lehden artikkelissa Gray et al. (2010) “Solar influences on climate”. (http://www.agu.org/pubs/crossref/2010/2009RG000282.shtml)

  21. Tuossa artikkelissahan selvästi indikoidaan, että Auringon aktiivisuus moduloi mm. AO/NAO -jaksoja ja että alhainen aktiivisuus tarkoittaa kylmyyttä mm. Eurooppaan. Nämä kaksi perättäistä kylmää talvea siis todennäköisesti ovat seurausta alhaisesta aktiivisuudesta. Ja lisää on tulossa, sillä aktiivisuus tässä jaksossa näyttää jäävän jopa Daltonin alle.

    Tässä kohtaa täytyy ihmetellä IL:n toimintaa, kun se ei ole varoittanut kylmenevistä talvista, vaikka tutkimukset sellaisia ennakoivat (myös IL:n oma!). Päinvastoin, IL on maalaillut vain talvien lämpenemisellä!

    Osaako Heikki Nevanlinna vastata, miksi IL johtaa kansalaisia ja päättäjiä harhaan asiassa, jolla on mittavat kansantaloudelliset seuraukset (mm. katovuodet lienevät kohta taas yleisiä)?

  22. Leonen loppukommentteihin voisi todeta sen, että on olennainen ero väittää tiettyjen muutoksien A:ssa aiheuttavan kausaalisia muutoksia B:ssä kuin että tietyt muutokset A:ssa korreloituvat tilastollisesti, huonommin tai paremmin, tiettyihin havaittuihin muutoksiin B:ssä, mutta väitetyn tapahtumaketjun syitä ei tunneta ja sitäpaitsi B:ssa vaikuttaa samansuuntaisesti monia muita paljon paremmin ymmärrettyjä prosesseja.

  23. Tuossa paperissa nimenomaan vedetään kausaliteetti alhaisen aktiivisuuden ja Euroopan (talvien) kylmyyden välille. Jossain vaiheessa IL:nkin on pakko tunnustaa tosiasiat. Mitä aikaisemmin, niin sitä parempi ko. instanssille.

  24. Jos ko. julkaisun lukee kiihkottomasti, niin siellähän on auringon vaikutuksista ilmakehään sellaisia ilmaisuja kuin “…may have been…”, “…might….”, vaikkakin eriasteisia korrelaatioita on olemassa, joten aihepiiri on tutkimuksen kohteena: “… investigation of the mechanisms causing the observed European winter cooling remains a topic of active research.”

    Jos vielä tutustuu vastaaviin aurinko-ilmakehän vaikutukset alan muista kirjoituksista, niin kokonaisuus hahmottuu selkeämmin siihen suuntaan, että auringolla on kyllä tiettyjä vaikutuksia ilmakehän kiertoliikkeisiin (mikä on tiedetty jo kauan) (mm. Arktinen oskillaatio), mutta niiden yksioikoinen liittäminen vain auringon dominanssiin on yletöntä liioittelua. (Esim. Benestad, R.E. and Schmidt, G.A., 2009. Solar trends and global warming. J. Geophys. Res., 114, D14101, doi:10.1029/ 2008JD011639, Feulner, G. and Rahmstorf, S., 2010. On the effect of a new grand minimum of solar activity on the future climate on Earth. Geophys. Res. Lett., 37, L05707, doi:10.1029./20GL0421710, Marsh, D.R. et al., 2007. Modeling the whole atmosphere response to solar cycle changes in radiative and geomagnetic forcing. J. Geophys. Res., 112, D23306.)

  25. Se, että jotkut eivät ymmärrä, mutta luulevat ymmärtävänsä, ja julistavat harhaluulojaan totuuksina, lienee ainoa syy, miksi kirjoittamisen rajoittamiseen ylipäätään on tarvetta. Skeptikoiden skeptisyys loistaa poissaolollaan, kun kohteena ovat omat ajatukset.

    Ks. Dunning–Kruger effect

  26. Ratkaisu on ymmärrettävä. Sananvapaus ei ole lööperiä, mutta omalla blogillaan ei tarvitse huolehtia kansakunnan sananvapaudesta. Mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan tämä blogi kehittyy. Minua kiinnostaisi seurata keskustelua siitä, onko kukaan keksinyt tehokkailta vaikuttavia poliittisia, teknisiä tms. keinoja ilmastonmuutoksen haittojen hillitsemiseen. Poliittiset päästörajoitussopimukset näyttävät vesittyvän helposti ja syntyvän hitaasti. Poliittinen ilmapiiri tuntuisi muuttuvan nopeasti – ja pienenkin hintalapun jälkeen – vihamieliseksi ilmastonmuutoksen vastaiselle työlle. Onko missään kehitelty toivoa herättäviä ideoita?

  27. “Minua kiinnostaisi seurata keskustelua siitä, onko kukaan keksinyt tehokkailta vaikuttavia poliittisia, teknisiä tms. keinoja ilmastonmuutoksen haittojen hillitsemiseen”.

    jos blogin ideana on olla tuhlaamatta energiaa ilmastonmuutoksen todenperäisyydestä (ovatko riskit riittävän todellisia) kiistelemiseen, niin ensisijaisestihan kiinnostavaa olisi kuulla, mitä varautumistoimia voidaan täällä Suomessa tehdä. Sopeutumista koskeva keskusteluhan tapaa yleensä jäädä ilmastonmuutoksen todistelun jalkoihin ( kuulemma myös tutkimusmaailmassa).

  28. Erittäin kannatettava ja hyvä päätös, kiitos siitä! 🙂 Vaikka änkyräpuolen mielenliikkeet ja motiivit sinänsä saattavatkin olla psykologiselta kannalta kiinnostavia, sietokyvyn ja jaksamisen raja tulee kuitenkin eittämättä vastaan ennen pitkää.

    Tässä samalla Pasille myös onnittelut tuoreesta palkinnosta & voimia jatkoon tärkeässä työssäsi!

  29. “…tehokkailta vaikuttavia poliittisia, teknisiä tms. keinoja ilmastonmuutoksen haittojen hillitsemiseen.”

    Tässä muutama esimerkki mielestäni lupaavimmista kehityssuunnista, joista voinee odottaa kuulevansa käytännönkin tasolla 10 vuoden kuluessa:

    1. Keinoliha http://en.wikipedia.org/wiki/In_vitro_meat

    Ihminen ei tule luopumaan lihasta vapaaehtoisesti. Väitän, että jopa pahimpien kauhuskenaarioiden tapahtuessa nousee pahoja mellakoita, jos yksikään hallitus lopettaa lihantuotannon ilmastolle tuhoisana. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lihalle on keksittävä todellinen vaihtoehto. Sitä ei ole mikään muu kuin liha, jota voidaan tuottaa ilman co2-päästöjä.

    2. Energy Island (http://www.energyisland.com

    Eräs erittäin lupaava konseptitason energiantuottomenetelmä. Kelluva saari, jossa yhdistetty kaikki merkittävät vihreät energialähteet. Arvion mukaan reilu 100x100km meripinta-ala näitä saaria riittäisi maapallon koko tämän hetken energiatuotantoon. Jos tarvitsemme elääkseemme vain vihreästi (+ydinvoimalla?) tuotettua sähköä, syömme sillä tuotettua keinolihaa ja niin edelleen, niin tulevaisuus näyttääkin yhtäkkiä hivenen valoisammalta?

    3. “Yhteytyskoneet” http://www.treehugger.com/files/2009/08/artificial-tree-forest-carbon-capture.php

    Ilmastonmuutoksen saavuttaessa erittäin konkreettisen tosiasian statuksen maailman ihmisten keskuudessa, tiedossa on todella massiivinen panostus suunnan kääntävään teknologiaan, josta tämä on konkreettisin vastaan tullut esimerkki.

    + Geomuokkausteknologiat
    Homman äityessä pahaksi, näihin tullaan käytännössä turvautumaan nopeimpana ratkaisuna. Mahdollisesti ehditään myös keksimään useita parempia ratkaisuja, kuin mitä tämänhetkiset ehdotukset ovat. Ihmiskunta tulee luultavasti ostamaan geomuokkausteknologialla tarpeellista lisäaikaa ongelman todelliseen ratkaisuun.

    Näiden, ja ties kuinka monen vielä tulossa olevan innovaation edessä en todellakaan olisi kovin kärkäs nollaamaan teknologian pelastusmahdollisuutta. Mikään muu meitä ei ainakaan pelasta, se on selvä. On myös selvää, että tieteellinen ja teknologinen kehitys jatkaa ainakin toistaiseksi tähänastista kiihtyvyyttään, joten kaikesta on tulossa tehokkaampaa, halvempaa ja parempaa.

    Jos joku tuntee miljonäärejä, niin antakaa vihjeet sijoituskohteista. 🙂

  30. Kiitos M superkiinnostavista linkeistä. Epäilemättä näissä ratkaisuissa on omat ongelmansa – ainakin tuo Energy Islands vaikutti hieman liian hyvältä ollakseen koko totuus. Mutta kiinnostava idea, vaikka ihan koko energiatarpeeseen ei tuolla konseptilla pystyttäisikään vastaamaan.

    Tällä hetkellä tuntuu, että globaalisti ei saada aikaiseksi tehokkaita poliittisia ratkaisuja. Niinpä sitä huomaa laittavansa yhä enemmän toivoa teknologisiin ratkaisuihin, ainakin lyhyellä aikavälillä.

  31. Hieman lisää luettavaa eilisiin teksteihini liittyen:

    http://news.yahoo.com/s/nm/20110130/sc_nm/us_food_meat_laboratory_feature

    http://www.bbc.co.uk/news/10346372
    http://en.wikipedia.org/wiki/OTEC
    Unohtui myös mainita Energy Islandista se erittäin olennainen sivujuonne, että se tuottaisi kaiken muun hyvän lisäksi oheistuotteena merivedestä juomavettä!

    http://articles.cnn.com/2009-06-22/tech/synthetic.tree.climate.change.ccs_1_carbon-cnn-co2?_s=PM:TECH
    http://www.bbc.co.uk/worldservice/news/2009/08/090827_artificial_trees_wup_sl.shtml

  32. Tieteellis – teknisten saavutusten hyvin ihmiskeskeinen ja ahne käyttöönotto on johtanut meidät ja muun luomakunnan ekologis – ilmastollisen katastrofin partaalle. Tieteellis – teknisten saavutusten eettinen ja nöyrä käyttöönotto voisi vielä nostaa meidät pinnalle. tämä on paljolti enemmän eettinen kuin tekninen kysymys. Etiikan tulee kulkea edellä ja ohjailla teknologiaa, eikä päinvastoin. Meidän eteemme tulee valtava haaste muuttaa koko ajatus ja toimintatapamme planeettamme “valtiaslajina” täysin erilaiseksi, mikäli haluamme elämän ja inhimillisen elämän täällä jatkuvan. Tämä muuttuminen saattaa kyllä kuullostaa utopistiselta, mutta vielä utopistisempaa on kyllä ajatella, että tällä nykymeiningillä edeten vielä kunnian kukko laulaisi. Elämme joka tapauksessa mielenkiintoisia aikoja. Tässä on kyseessä isot panokset ja paljon on pelissä.

  33. Ihailen kirjoittajien tietorikkautta, opin lukiessani monta asiaa.
    Tulevaisuuden kaavailut kelluvista saarista ja keinolihasta ovat kauniita utopioita.

    Vaan olisiko jollakulla mielessä joku strategia millä yli 7-miljardinen, etupäässä lukutaidottomista ja nälkäisistä ihmisistä koostuva Maapallon populaatio saataisiin mukautumaan tarvittaviin mutoksiin?

    Tai edes länsimaiset poliitikot ja päätöksiä tekevät rahastojen johtokunnat jotka sentään koostuvat luku-ja laskutaitoisista, hyvän yleissivistyksen omaavista henkilöistä?

    Minusta on humoristista kuinka esimerkiksi hybridiautoja kuvaillaan ratkaisuksi ilmasto-ongelmiin edes mainonassa. Ja sekin, kuinka pieni Suomi, jonka voisi kokonaan lopettaa ilman että ilmakehän pitoisuuksissa nähtäisin nähtäisiin mitattavia muutoksia, yrittää pidätellä pierujaan.

    Vielä muutama vuosi sitten oli mediassa juttuja lehmien metaanipäästöijen merkityksestä kasvihuoneilmiöön. Ja nyt tänään luen ettei vaikutus esim. USA:ssa ole kuin 2% autoliikenteen osuudesta. http://www.sciencedaily.com/releases/2010/10/101018163743.htm

    Skeptikkona pysyn edelleenkin, minkään alan denialistiksi en aio ruveta.

  34. Martti, “kauniita utopioita” on varsin vähättelevä ja pessimistinen asenne siihen nähden, että puhutaan (lähes) toimivista prototyypeistä ja konsepteista. Poliittinen tahto, resurssien keskittäminen oikeisiin asioihin ja yhteen hiileen puhaltaminen yhteisen ongelman edessä ovat niitä asioita, mitä tässä tarvitaan, keinot selviämiseen ovat nähdäkseni vielä toistaiseksi olemassa.

    Tiede/teknologia ja niiden tarjoamat mahdollisuudet on nostettava ihmiskunnan keskiöön, aikansa eläneen ikuisen kasvun ideologian ja loputtoman luonnon raiskauksen sijaan. Se on ainoa strategia, jolla edes voidaan yrittää selvitä tulevista haasteista. Eihän se helppoa tule olemaan, mutta epätoivoon vaipuminen ei ainakaan auta.

    Pidän väistämättömänä, että tuo tieteelle kuuluva kunnioitus tulee löytymään viimeistään jonkin sortin romahduksen myötä, niiden ihmisten toimesta, jotka länsimaissa jäävät kaipaamaan muutakin kuin eloonjäämistaistelua. Nähtäväksi jää, onko se markkinatalouden romahdus, öljykriisi vai ilmastonmuutos, mikä ensimmäisenä aiheuttaa globaaleja haasteita. Luultavasti jokainen noista kolmesta on jollain tasolla edessä tulevina vuosikymmeninä, mutta jopa pahimpien yhteisvaikutusten ja worst case scenarioiden jälkeen jää jäljelle kasa ihmisiä, jotka yrittävät luoda itselleen parempaa tulevaisuutta.

    Vai olisiko mielestäsi kenties parempi vain ostaa ase ja iso kasa riisisäkkejä, rakennuttaa bunkkeri keskelle metsää ja ryhtyä odottelemaan ilmastopakolaisten vyöryä?

  35. Ja taas tuli heti postaamisen jälkeen mieleen pari lisäystä.

    Ensinnäkin unohtui mainita ihmiskunnan tulevista haasteista kaksi olennaista, eli väestöräjähdys ja osittain siihen liittyvä ruuan ja resurssien väheneminen/loppuminen. Käytännössähän globaalista ruokapulasta seuraa ennen näkemätön kasa ruumiita ja uusiin ulottuvuuksiin menevä tiettyjen alueiden luonnon raiskaus viimeisten murujen takia (kuten Pasikin kirjassaan oletti). Ei silti edelleenkään voida olettaa, että ketään jäljelle jääneitä ei kiinnostaisi inhimillinen ja sopuisa yhteiselo, tai katastrofin peruminen siinä määrin, kuin mahdollista on.

    Tässä myös “iloksenne” suorastaan loistava vertauskuvallinen sarjakuva: http://twistedsifter.com/wp-content/uploads/2011/02/reindeer-island-comic.png

    Vielä blogitekstin aiheeseen palatakseni, suuri kiitos Pasi päätöksestäsi, vihdoin sitä saa itsekin suunsa kommenttien muodossa auki kun keskustelu ei ole enää tuomittu päätymään näännyttävään denialistivääntöön. Toisin sanoen, kyseessä on pieni askel tieteen ottamisessa ajattelun keskiöön. 🙂

  36. Minä olen myös hyvin skeptinen “kauniiden utopioiden” suhteen. Ihmiset eivät tule vapaaehtoisesti tekemään sellaisia elämäntapamuutoksia, joilla olisi jotain merkitystä. Kasvu ei tule päättymään, koska vaikka me länsimaissa voisimme sen kivuttomasti tehdäkin, monet jopa vapaaehtoisesti, kehitysmaissa on 2 miljardia ihmistä ilman sähköä ja muita mukavuuksia. He eivät aio lopettaa kasvua, eivät ennen kuin ovat saavuttaneet jotain samaa kuin meillä.

    Kelluvat saaret, hybridiautot, jne. ovat utopiaa. Utopiat voivat toki toteutua joskus, mutta armottomasti liian myöhään. Jotain muuta tarvitaan. Paljon ja nopeasti.

  37. Samoilla linjoilla Kaj:n ja M:n kanssa.
    Kun kauniissa utopioissa ei onnistuta (tepsivät konstit ovat liian kovia ja ankaria) niin utopista nykymenoa (raaka-aineita tuhlataan, ilmastosta ei välitetä ja talouskasvua halutaan loputtomasti lisää) sitten jatketaan, muita vaihtoehtoja ei ole.
    Sitten kun reaalitodellisuus iskee päälle (raaka-aineet loppuvat, ilmastokatastrofit käyvät sietämättömiksi ja talous romahtaa) on jo myöhäistä tehdä korjausliikkeitä, myöhässä ollaan jo nyt. Uutisvirta ei ole juuri mitään positiivista yhteiskuntien ja ilmaston vakaudesta viime aikoina sisältänyt .

    Kantapään kautta tulee kovaa oppia ja lopulta tasapaino joskus saavutetaan, varmaankin luonnonlakien sanelemana. Ehkä olisi parasta että kaikki systeemit romahtaisivat nopeasti, ennen kuin olemme aiheuttaneet suurempaa tuhoa. Linkola taisi ikävä kyllä olla oikeassa, ihminen on maapallon syöpä. Palautuminen (joka tapauksessa kaukaisessa tulevaisuudessa) on helpompaa ja nopeampaa (tai yleensä mahdollista) jos kasvihuonekaasupitoisuudet eivät nouse enää kovin paljon. Kasvihuonepitoisuudet voivat laskea käytännössä vasta kun väestöä on murto-osa nykyisestä, talous/kulutus on romahtanut ja vähä jäljelle jäänyt energiantuotanto on muuttunut päästöttömäksi.
    Missä on puolue joka edistäisi nopeaa joukkotuhoa ja talousromahdusta ?
    Sotia ei kuitenkaan saa, ne kun saastuttavat ja kuluttavat raaka-aineita vielä rauhanaikojakin enemmän.
    On tämä todella mahdoton yhtälö!

  38. Tällä hetkellä teknologiset ratkaisut eivät tunnu läheskään niin utopistisilta kuin poliittiset. Minusta M:n mainitsemat kehitelmät olivat kiinnostavia ja jopa toivoa herättäviä, vaikkeivat valmiita olekaan. Poliittiselta ratkaisurintamalta en ole kovin hyviä uutisia kuullut aikoihin.

  39. Tosiaan, mistä löytyisi äänestettävä puolue? Mikä/ kuka olisi valmis etsimään/esittämään vaihtoehtoista talousmallia & unohtamaan kasvun mantran? Missä olisi aidosti vihreitä arvoja ajava taho?
    Mikä on vaihtoehto nykymenolle?
    Pienten yksilöiden pienet valinnat eivät yksinkertaisesti vain riitä.

  40. Syksyn degrowth-seminaarissa joku niistä proffista väitti, että kestävä taso olisi saavutettavissa palaamalla länsimaissa noin 70-luvun elintasoon. Silloin kehitysmailla olisi vielä jonkin verran varaa nousta. Oletuksena oli, että väestönkasvu pysähtyy, mikä ei välttämättä ole niinkään huono oletus kuin äkkisiltään tuntuisi.

    Mutta tuskinpa hallittu elintason lasku onnistuu ilman väkivaltaa. Ja mitä kauemmin odotellaan tekemättä mitään, sitä vaikeammiksi asiat muuttuvat.

  41. Jyri: “Missä on puolue joka edistäisi nopeaa joukkotuhoa ja talousromahdusta ?”

    Luukko: “Ihmiset eivät tule vapaaehtoisesti tekemään sellaisia elämäntapamuutoksia, joilla olisi jotain merkitystä.”

    AM: “Mutta tuskinpa hallittu elintason lasku onnistuu ilman väkivaltaa.”

    Erinomaista, että skeptikot poistettiin keskustelusta. Mutta miksi Pasi itsekin vaikenee?

  42. Rakkaat ystävät, ihmiset. Iloitsen siitä, mihin suuntaan keskustelu on muuten hiljaisessa blogissani lähtenyt. Olemme – tai olette – päässeet asian ytimeen.

    Omaa hiljaisuuttani ja passiivisuuttani pahoittelen. Ehkä voin joskus antaa siihen selityksen. Voi myös olla, etten voi. Ja pahoittelenpa samaan hengenvetoon myös kryptisyyttäni. Joka tapauksessa, enköhän piakkoin ole taas kehissä. 😉

  43. Toin keskusteluun ainoan vakavasti otettavan, vaikkakin tietysti epävarman pelastuksen keinon. Tähän vastauksena sain lähinnä pessimismiä ja utopiahuuteluita, vaikka puhutaan prototyypeistä eikä mistään kylmäfuusion kaltaisista haaveista! Löytyykö tältä foorumilta sittenkään sellaisia, jotka oikeasti haluaisivat _ratkaista_ ongelman?

    Näköjään jopa Virtasen Matti osui kerrankin oikeaan – kai te nyt itsekin ymmärrätte, ettei degrowthia pakolla voi ihmisille tunkea? Minua huolestuttaa, että valveutuneiden ihmisten ehdottelut ratkaisuista vihjailevat joukkotuhon ja väkivallan suuntaan. Myös Vesa Laine tiivisti tilanteen olennaisimman ytimen: poliittinen ratkaisu on todella paljon utopistisempi kuin teknologinen, varsinkin niin kauan kuin poliittinen tahto pysyttelee nykyisissä nollalukemissa.

    Kuvitellaanpa hetki, miten ilmastonmuutos voisi tämänhetkisen tiedon valossa lähteä käyntiin ja vaikuttaa yhteiskuntaan:

    1. Joka puolelle tulee jatkuvasti enemmän haastavia luonnonkatastrofeja, joiden tuhoja ei voida enää korjata, kuten vielä tähän mennessä ollaan voitu. Sadot tuhoutuvat, ihmisillä on nälkä. Pakistanin, Venäjän ja Australian viimeaikaiset tapahtumat ovat todennäköisesti alkusoittoa tästä.

    2. Köyhät maat eivät enää kykene korjaamaan tuhojaan (vrt. Haiti), mutta ongelmat pysyvät kuitenkin vielä toistaiseksi lähinnä paikallisina. Länsimaissa ei vielä mene ihan yhtä huonosti, mutta USA:ssakin ollaan saatu parina vuonna ennätyspienet sadot.

    3. Tavallinen kansa alkaa tilanteen edetessä vihdoin heräämään ja vaatimaan toimia. Ilmastonmuutos otetaan viimeistään mellakoiden myötä hallitsijoidemmekin keskuudessa vakavasti. Päästökaupat ja ihmisistä itsestään lähtevä muutos todetaan riittämättömiksi toimiksi, ja tiedemiehet panostavat kuumeisesti suunnan kääntäviin innovaatioihin ennennäkemättömän rahoituksen myötä.

    Erityisen olennaista on ymmärtää, että tämä kolmosvaihe tuskin on ohi puolessa vuodessa! Väliin mahtuu vuosia tai vuosikymmeniä, kun pallomme vielä on elinkelpoinen, mutta jatkuvasti huonommassa jamassa. Ihmiskunnan tietotaito ja tehokkuus ovat kohdistettuina aivan huippuluokkaa, sekä hyvässä että pahassa. Tästä historiallisina esimerkkeinä toimivat vaikkapa maailmansodat, kuulennot ja nykyisen ykkösprioriteetin eli talousjärjestelmän kohtelu politiikassa (“pelastetaan se vaikka väkisin”).

    Kuvitelkaa, mihin ihmiskunta voisi pystyä, jos se panostaisi nykyisen talouskasvuun pyrkivän politiikan tasoisella tarmolla todelliseen edistykseen. Edistystä ei voi olla enää kauaa ilman tasapainoa luonnon kanssa. Kuvitelkaa, miltä hiljalleen tuhoutuvaan maailmaan syntyneestä lapsesta tuntuu; mihin suuntaan hänen haaveensa ohjautuvat. Tämän haaveilun tueksi näillä lapsilla tulee olemaan käytettävissään kaikki olemassa oleva ihmiskunnan tieto ja taito.

    Todellisen ratkaisun etsintä tulee tiivistymään neljään kysymykseen:

    a) Miten tuotamme kestävästi sähköä?

    Jos sähköntuotanto ei aiheuta suurempia ongelmia (=ydinvoima, uusiutuvat, energy islandin tapaiset innovaatiot), niin lähes kaikki muut ongelmat ovat ratkaistavissa ennen pitkää.

    b) Miten tuotamme kestävästi ruokaa?

    Syömällä jo mainittua keinolihaa, ja vaikkapa rakentamalla suurkaupunkeihin runsaasti hiilinegatiivisia pilvenpiirtäjäfarmeja: http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=the-rise-of-vertical-farms Ei myöskään sovi väheksyä GMO:n mahdollisuuksia kasvavien satojen turvaamiseksi, vaikka kyseistä teknologiaa kovasti pelätäänkin.

    c) Miten tuotamme kestävästi tavaraa?

    3d-printterit ovat jo nyt todellisuutta: http://en.wikipedia.org/wiki/3D_printing Kotona tapahtuvaan käyttötavaroiden tuottamiseen liittyvät mahdollisuudet ovat rajattomat; Netti teki informaatiolle saman, kuin mitä tuollaiset teknologiat voisivat teoriassa tehdä fyysisille objekteille.

    d) Miten palautamme CO2-pitoisuuden esiteolliselle tasolle mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, ja muutenkin käännämme ilmastonmuutoksen suunnan?

    Ensi hätään panostetaan aiemmin mainitsemiini tekopuihin ja muihin vastaaviin teknologioihin, jotta ykkösongelma eli CO2 saadaan hoidettua. Jo tapahtuneen ilmastonmuutoksen seurauksiin täytyisi pureutua erikseen, mutta edelleenkin luotan kyllä ihmiskunnan innovaatiokykyyn, kunhan vain prioriteetit ovat kunnossa.

    Kaiken tämän rakentaminen ei tietenkään ratkaise pienenevien resurssien ongelmaa esimerkiksi metallien osalta, eikä montaa muutakaan ongelmaa. On kuitenkin naiivia kuvitella, että tällaista maailmaa rakennettaessa kukaan ei voisi innovoida nykyään mahdottomilta tuntuvia ratkaisuja. Teknologinen ratkaisu ei ole täydellinen (mikäpä olisi), mutta ainakin se olisi pyrkimys oikeaan suuntaan ilman ihmisten sortoa.

    Minullekin kelpaisi joku todellinen “tiedepuolue” äänestettäväksi. On irvokasta, että nykytilanteen kaikessa huolestuttavuuessa lienen pakotettu äänestämään täysin muiden asioiden puolesta.

  44. Tiedoksi myös kaikille seuraajille, että Pasin denialistikiellosta ja sen seurauksena vihdoin realisoituneesta suuni avaamisesta innostuneena, olen päättänyt aloittaa oman blogin ylläpitämisen lähiviikkoina tai -kuukausina. Aihealueet tulevat pyörimään ilmastonmuutoksen, yhteiskunnan ja teknologian välisessä suhteessa, muita uhkia ja tieteellisen ongelmanratkaisutavan yleistä ylivertaistamista unohtamatta. Kattava aloituspaketti on tekeillä jo!

    Aion rajoittaa kommentointia Pasin viitoittamalla tavalla alusta alkaen. Toivottavasti myös Kaj Luukko ja muut valveutuneet blogaajat ottavat tämän saman askeleen mahdollisimman pian, niin saadaan kollektiivisesti ohjattua julkista keskustelua edes hieman järkevämpään suuntaan.

    Perästä kuuluu…

  45. Anteeksi M, jos koit kommenttini hyökkäyksenä, se ei ollut tarkoitus. Luin kommenttisi ja linkkisi uudelleen läpi, niissä on asiaa. Ongelma tässä on se, että keskustelijoina on kaikenlaisia taivaanrannan maalareita utopioineen, myös politiikassa, ja se on äärimmäisen masentavaa. Siksi olen myös skeptinen, en niinkään ratkaisujen löytymisen suhteen kuin niiden määrätietoisen käyttöönoton suhteen. Odotan mielenkiinnolla blogiasi.

    “Skeptikoita” voidaan kieltää puhumasta täällä, mutta he eivät katoa mihinkään. He edelleen äänestävät, vaaleissa ja lompakollaan, omien tieteenvastaisten näkemystensä perusteella. Tämä on yksi suuri este korjaavien toimenpiteiden toteuttamiseksi, se on nyt selkeästi nähty varsinkin Yhdysvaltain politiikassa.

    Olen itse ainoastaan energia-ammattilainen, ja energiakeskustelun seuraaminen on siksikin masentavaa. Ilmastopolitiikan keinovalikoimista esim. puuttuu ydinvoima kokonaan, vaikka sen teknis-taloudellinen potentiaali on uusiutuvia suurempi. En vastusta uusiutuviakaan, mutta fossiilisia ne eivät yksin pysty peittomaan, se on nyt jo nähty. Jonkinlainen idolini, James Lovelock, on pitkään puhunut sekä ydinvoiman, että “synteettisen” ruoan puolesta. Luonnon tulee antaa levätä ja toipua, ja kaikki mahdolliset toimintomme on tehtävä luonnosta riippumattomaksi. Esim. biomassan käytön lisääminen sotii tätä ajatusta vastaan. Mutta biomassalla tehdään alue- ja työllisyyspolitiikkaa, vain yhden poliittisen ongelman mainitakseni. Minulla ei henk.koht. ole mitään kulutuksen rajoittamista vastaan, mutta toiveet siitä, että yhteiskuntamme taipuisi rauhanomaisesti riittäviin supistuksiin, on utopiaa.

    Ympäristö- ja ilmasto-ongelma pitää kohdata tieteen lähtökohdista, joihin tulee ensisijaisesti hakea teknologista ratkaisua. Jos ja kun energiantuotanto tuottaa liikaa hiilidioksidia, vastaus ei ole energiankulutuksen lopettaminen, eikä ihmisten kiusaaminen yhä kasvavalla energian hinnalla tahi veroilla. Niistä tulee vastareaktio, joka sekin on nyt nähty. Ensisijainen vastaus on energian tuottaminen ilman hiilidioksidia, ja kulutuksen rajoitukset vasta jos se ei riitä. Päästöttömän energian kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä alkuunkaan hyödynnetty. Mitään poliittista tahtoa kustannustehokkaimman ratkaisun eteen ei ole olemassa. Päästötön energia ratkaisisi ehkä puolet koko ongelmasta, toiseen puoleen en ota kantaa, koska en tiedä.

    On hämmästyttävää, miten monelta taholta on viime aikoina kuulunut “tiede-puolueen” kannatusta. Minä haluan vaikuttaa, mutta en kaipaa ympäristöasioiden hoitoon minkäänlaista ideologiaa. Se päinvastoin karkoittaa minut. Ihmisten syyllistäminen ja sormella osoittaminen pitää lopettaa. Tarvitaan pragmaattisia ratkaisuja. Sain omaan blogiini tukun kommentteja, joista voinee päätellä, että jonkinlaiselle tiedepuolueelle voisi todella olla kysyntää:

    http://planeetta.wordpress.com/2011/02/12/perussuomalaiset-puhuvat-soopaa/

  46. Erinomaista kommentointia todellakin. Ilmastonmuutokseen reagoimattominen poliittisella tasolla on todella käsittämätön tilanne ja häpeällistä toimintaa.

    Haluan esittää varauksen Kaj Luukon kommenttiin. Energian kuten muidenkin hyödykkeiden hinta on hyvä ohjausvaikutin niiden kulutukseen. Vastaus ei energian tuottamisessa ole hinnan pitäminen pakolla alhaalla. Jos resurssia on vähän ja kysyntää tulee lisää, sen hinta nousee. Jos halutaan, että resurssia (fossiiilisia polttoaineita) käytetään vähemmän, voi aivan hyvin nähdä, että sen hinnalla kannattaa vaikuttaa kulutuksen vähenemiseen.

    Poliittisella ohjauksella voidaan kyllä tehdä monia asioita nykyisen markkinatalousjärjestelmän puitteissa. Yhteiskuntapolitiikan avulla ei ole keino eikä mikään kompensoida energian hinnan kohoamista pienituloisille. Tietysti, jos haluaa, että kollektiivisesti sähköstä ja lämmöstä ei makseta enemmän, on se oma poliittinen tavoitteensa. Tämä onkin ongelma; ei haluta enemmän ympäristöveroja, vaikka ne olisivat erittäin perusteltuja luonnonvarojen käytön haittojen kannalta. Hinnalla tapahtuvan ohjauksen on syytä olla keinovalikoimassa, koska se on tehokas keino kulutuksen ohjaamiseen. Esimerkki tästä on päästökauppa, joka muista syistä ei sitten taas toimi. Korkeammat hinnat kannustavat vaihtoehtoisten tuotteiden etsimiseen ja niiden käyttämiseen. Toinen puoli on sitten teknologioiden käyttöön otto ja edistäminen muilla tavoin.

  47. Rakkaat lajitoverit. Hyvin suuri este toimintatapojemme muutoksen tiellä on nykyään jo uskonnon asemaan kohonnut kyyninen materialismi. Sen opinkappaleisiin kuuluu ajatus täysin sattumalta, ilman minkäänlaisen korkeamman vaikutuksesta syntyneestä kaikkeudesta ja eräälle kaikkeuden planeetoista täysin sattumanvaraisesti ja tarkoituksettomasti kehittyneestä elämästä ja myös “älyllisestä” sellaisesta.
    Tämä oppi jättää varsin vähän tilaa ajatukselle vastuusta ja välittämisestä niin lähimmäistemme kuin myös ympäristömme suhteen, mutta sitäkin enemmän itsekkyydelle ja ahneudelle kyseisiä tahoja kohtaan. Ihminen ja maailmamme koetaan hengettömänä ja tarkoituksettomana. Näemme itsemme vain materialistisina olentoina, joidenka ainoa tarkoitus on itsensä materialistinen toteuttaminen. Nautinnon haluisuus ja kyltymättömyys jyllää ja siinäpä vasta hyviä arvoja talouden rattaiden pyörittämiseen. Tänään ei huomista murehdita tai kuten jo hedonismin antiikin oppi – isä Epikuros totesi: Syökäämme ja juokaamme tänään, sillä huomenna me kuolemme.
    Voi olla, että edessämme on suoranainen metafyysinen mullistus, joka ravistelee meidät hereille tästä paatumuksen ja välinpitämättömyyden tilasta oikeaan, rakastavaan ja välittävään elämään.

  48. “Minua huolestuttaa, että valveutuneiden ihmisten ehdottelut ratkaisuista vihjailevat joukkotuhon ja väkivallan suuntaan.”

    Mistähän se sitten kertoo? Ehkäpä valistuneiden ihmisten pettymyksestä nykyistä päätöksentekoa kohtaan. Ihmisillä on ollut jo ainakin 30 vuotta aikaa hoitaa ilmastonmuutosongelma pois päiväjärjestyksestä, mutta mitään ei ole tehty. Kuinka kauan voidaan vielä jaaritella? Edelleen on mattivirtasia, jotka ovat valmiita tappamaan lapsenlapsiemme sukupolven nälkään, koska ei ole kivaa luopua Thaimaan-lomista. Kun asiat on päästetty tähän pisteeseen (miksi teitte sen?), korjausliikkeet ovat pakostakin suuria. Matti Virtanen on oivaltanut aivan oikein, että elämän suojelu ei ole aina kivaa vaan se tarkoittaa luopumista monista asioista. Hän erehtyy siinä, että kun elämän suojelu ei ole kivaa, hänen mielestään se tarkoittaa, ettei ympäristöongelmia ole olemassa.

    Tulevaisuudessa elämän suojelu saattaa edellyttää väkivaltaa. Mutta jos jatketaan kuten ennenkin, väkivalta ja kaaos on väistämätöntä.

  49. Rakas AM. Milloin olen ollut Thaimaan-lomalla? Missä olen sanonut, että ympäristöongelmia ei ole olemassa?

  50. Ei sillä, että olisin mikään maailman diplomaattisin ihminen, mutta ei saivartelukaan vie asiaa järin paljon eteenpäin.

  51. M:lle – lyhyellä aikavalillä teknologia antaa toveita saada hieman lisäaikaa ja tästä syystä en osaa ydinvoimaakaan enää pitää erityisen huonona ratkaisuna. Pitkän päälle pelkkä teknologia ei riitä. Auto ei poistanut kiirettä, vaikka nopeuttikin matkustamista; tietokone ei luonut paperitonta toimistoa, päinvastoin. Teknologian hyödyt syödään nopeasti ilman poliittisia tai sosiaalisia ratkaisuja.

    Täytyy kuitenkin myöntää, että poliittisella ja sosiaalisella rintamalla ei näytä olevan puoliakaan siitä kekseliäisyydestä, mitä tekniikan puolella on. Syyllistäminen, moralisointi ja halu pakottaa ihmisiä ovat tietyllä tavalla ymmärrettäviä reaktioita turhautumiseen, kekseliäinä ratkaisuina niitä ei kai voi pitää kukaan. Mitään ratkaisuja minulla ei ole, mutta soisin, että yhteiskuntatieteilijätkin tekisivät oman osuutensa ja kehittelisivät keinoja kulutusvirtojen ohjailuun kestävimpään suuntaan.

  52. Mitä tuosta pitäisi ymmärtää? Pasin sääntöjen mukaanhan minulla ei ole oikeutta osallistua tähän keskusteluun, joten ala olla provosoimatta;-)

  53. Hei Pasi!

    Kiitokset arvokkaasta työstäsi suomalaisten ilmastonmuutokseen herättämisessä. Olet lähes Isomäen veroinen viestintuoja.

    Ymmärrän hyvin linjauksesi että pelkkä denialistien kanssa keskustelu itse ilmiöstä täytyy rajata pois jo ajankäyttösyistä. Itselleni on käynyt lähes samalla tavalla asekeskustelussa. Olen lopettanut sen hyödyttämänä, sillä ainoat keskustelijat ovat aggressiivisia aseharrastajia joille ei sovi minkäänlainen kompromissi.

    Itse asiasta: eikö olisi korkea aika käynnistää keskustelu keinoista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tässä on mielestäni liikaa idealismia, eikä kovinkaan innovatiivisia ratkaisuja. En ymmärrä miksi tyydymme välilliseen, hintamekanismin kautta tapahtuvaan ohjaukseen, kun pyrimme kohti hiilineutraalia taloutta. – Olen esittänyt tästä joitakin teesejä omilla sivuillani. Olen siis Keskustan ehdokas Uudellamaalla.

    yst. terv.

    Johannes Hirvaskoski

  54. M kirjoitti asiaa yllä, odotan blogiasi innolla, varsinkin jos et skeptikoille tilaa anna.
    Täälläkään ei ole vielä yhtään ähkyröistä puhdasta ketjua, valitettavasti.
    Itse aion rajoittaa lukuaikani ja kommentointini änkyrävapaisiin blogeihin heti kun se vaan on mahdollista – samaa suosittelen kaikille ilmastotieteen valtavirran kannattajille.
    Ilmastoänkyröiden väitteiden kommentointi (tai edes samalla areenalla keskustelu) on bensan heittämistä liekkeihin, eikähän ole jo korkea aika lopettaa tämäkin selvästi ilmastolle vahingollinen toiminta.

    On iso vahinko, ehkä jopa kohtalokas, että iso “ilmastoherääminen” on pahasti myöhässä, olisi pitänyt herätä jo muutama vuosikymmen sitten (kuten Pasi) ja tehdä päätöksiä (eikä sekoilla ja väitellä ilmastoskeptikkojen kanssa päivänselvistä asioista).

    Yhteiskunta ja suuri enemmistö on vielä unessa tai unenpöppörössä vaikka kello on soinut jo pitkään ja jatkuvasti kovempaa. Ilmasto tietysti herättää sitkemmätkin nukkujat tieteen takaamalla varmuudella, mutta sitten on jo ehkä myöhäistä pelastaa mitään. Kun ilmasto on kerran tuhottu ja positiivisten takaisinkytkentöjen eli luonnokatastrofien sarja on käynnistynyt, mitään “eikun, peru” nappia ei ole.

    Ehkä meillä on vielä mahdollisuus taata elämisen edellytykset lapsillemme ja pitää tämä planeetta jotenkin edes henkihieverissä, jos isot keinot otetaan pian käyttöön. Aika on jo niin vähissä että mitä tahansa isoa keinoa on pian pakko yrittää kovallakin riskillä.
    Pääasia on aloittaa heti iso muutos, jos se ei onnistu niin sitten on keksittävä jokin muu konsti tehdä iso ja valtava korjausliike!
    Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet on käännettävä laskuun ja pian jos jotain nykyisen kaltaista elämää aiotaan tällä planeetalla jatkaa, muuta vaihtoehtoa ei yksinkertaisesti ole.

  55. Selitteilyistä huolimatta totalitarismin puolustaminen heikentää uskottavuutta. Demokraattisessa oikeusvaltiossa jokainen, joka haluaa kieltää sananvapauden, on yksinkertaisesti väärässä. Se, että skeptikot ovat väärässä, ei oikeuta meitä rajoittamasta heidän sananvapauttaan, kuuluu oikeusvaltion puolustus. Jokainen voi tietenkin omaan blogiinsa valita, mitä haluaa siellä julkaistavan, se juuri on yksilönvapautta.

  56. Ei demokratiassa mitään pahaa ole, mutta väärin teemme jos alamme pitää demokratiaa jumalana, jolle ja jonka nimissä voimme uhrata vaikka planeettamme elo- ja ilmakehän ja samalla itsemme. “Valistuneita”, utopiaan pyrkiviä diktatuuri – kokeiluja on tälläkin pallolla jo aikalailla tehtykin ja historia puhuu puolestaan niidenkin toimivuudesta ja eräskin kokeilu on juuri päättymässä libyassa.
    Meidän tulee kasvaa tietoisuudessamme ja oppia ajattelemaan omilla aivoillamme ja ymmärtää, että oikeaan vapauteen kuuluu myös vastuu.

  57. Öhhh. En ole täällä ennen käynyt, enkä tämän jäkeen tule käymään. Sen vain sanon, että humpuukirjailija koettaa humpuukiblogillaan saada uskovilta rahat pois Aivan vastaavaa nähdään esim. Usan kiihkosaarnaajilta. Kukin olkoon uskossaan onnellinen. Mutta…minä en saanut herätystä.

  58. te kyllä todistatte tällä blogilla omaa tyhmyyttänne ja että olette helposti manipuloitavissa.

  59. Hyvä Rauno Heikkinen, tuo teoria on kumottu jo moneen kertaan – kuten skeptikkoväittämät tyypillisesti muutenkin. Aloita vaikka tästä:
    http://www.skepticalscience.com/Dessler-2011-Debunks-Roy-Spencer-And-Richard-Lindzen.html

    Manipuloitavuudesta: Linkkaamasi jutun kirjoittajan, James Taylorin, työnantaja Heartland Institute nauttii mm. Exxonin rahoitusta ja on tunnettu tarkoitushakuisen ilmastoskeptisen disinformaation levittämisestä.
    http://www.ucsusa.org/assets/documents/global_warming/exxon_report.pdf

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s