Kylmä ja luminen talvi – Osa 2: Napapyörre hajoaa?

Niin paljon ihmiset tuntuvat kummastelevan näitä kylmiä ja lumisia viime talviamme (ainakin täällä Etelä-Suomessa ja miksei isossa osaa Keski-Eurooppaakin), että tehdäänpä vielä toinen kurkistus siihen, mitä oikein on meneillään. Edellisessä Kylmä ja luminen talvi -kirjoituksessani puhuin ilmiöstä vain outona ”oikkuna”, mutta joulukuisessa AGUn syyskokouksessa tilanteen koko kuva alkoi aueta. Samalla kävi selväksi, että tapahtumat arktisilla alueilla ovat yllättäneet ilmatieteilijätkin.

Hajoaako pohjoinen napapyörre?

Pysyviä sääjärjestelmiä ei planeetallamme montaa ole, mutta oppikirjojen mukaan sellaiseksi voidaan luokitella pohjoinen napapyörre eli maapallon laella sijaitseva matalapaine. Vastaava napapyörre hallitsee toki myös Etelämantereen ilmastoa. Tähän asti pohjoinen napapyörre on tavannut talvisaikaan vallita voimakkaana Jäämeren yllä, mikä on taannut totutun kaltaiset talvet, joissa kaikkein kylmintä on arktisilla alueilla mutta hillitymmät pakkaset täällä hieman eteläisemmillä leveyspiireillä. Nyt tämä kuvio vaikuttaisi kuitenkin olevan murtumassa.

KUVA 1. Pohjoinen pysyvä matalapaine eli napapyörre (violetti / sininen) sellaisena kuin se keskimäärin on esiintynyt joulukuussa aiempina vuosikymmeninä  (1968-1995).

 

AGUn syyskokouksessa San Franciscossa asiaa valotti parissa luennossaan NOAA:n ilmastotutkija James Overland, joka osoitti, että viime vuosina napapyörre on talvisin alkanut ikään kuin hajota – näin maallikkokielellä ilmaistuna. Aivan pohjoiselle napaseudulle on tunkeutunut lämmintä ilmaa, joka on puolestaan pullauttanut kylmät matalapaineen alueet etelämmäksi, poikkeuksellisille paikoille.

 KUVA 2. Matala- ja korkeapaineen alueet pohjoisella pallonpuoliskolla joulukuussa 2009. Pohjoinen napayörre on ”hajonnut”.

 

 

KUVA 3. Pohjoiset matala- ja korkeapaineen alueet helmikuussa 2010. Pohjoisen napapyörteen sijaan pohjoisnavalla vaikuttavat voimakkaat korkeapaineen alueet (punainen / keltainen).

Lämmin Arktis – kylmät mantereet

Mitä tämä uusi tilanne on sitten tarkoittanut käytännössä? Sen James Overlandin AGU-esitelmän nimi ”Warm Arctic – Cold Continents” kertoo hyvin: Jäämeren alue on talvisin aiempaa lämpimämpi ja sitä ympäröivät manneralueet ovat käyneet kylmemmiksi. Erityisen lämmintä on ollut Grönlannin seudulla, kuten joulukuussa 2009 (KUVA 4.)

KUVA 4. Joulukuun 2009 lämpötilojen poikkeamat pohjoisella pallonpuoliskolla verrattuna pitkän aikavälin keskiarvoon (1968-1995).

 

 

 

Uusi tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että kukaan ei tiedä, kuinka pysyvästä ilmiöstä on kyse. Voisiko uusi kuvio jäädä ikään kuin päälle? Tuleeko siitä – ainakin joksikin aikaa – vallitseva? Vai voivatko talvemme lähitulevaisuudessa olla oikeastaan aivan millaisia tahansa – vesikeleistä paukkupakkasiin?

Ilmiön aiheuttajastakaan ei ole vielä mitään varmuutta, mutta Overlandin mukaan todennäköisin syy on viime vuosina nopeaan tahtiin edennyt pysyvän pohjoisen merijään väheneminen. Tämän seurauksena jäättömät merialueet ovat lämmittäneet Arktista voimakkaasti. Toisaalta, myös ilmakehän kaoottisille kytkennöille ja niille kuuluisille ratkaiseville perhosen siiveniskuille, kenties jossain eteläisellä pallonpuoliskolla, Overland varaa oman osansa muutoksessa.

Mitä tapahtuukaan seuraavaksi?

Lämmintä kohti joka tapauksessa kokonaisuudessaan mennään.

Pasi Toiviainen

24 vastausta artikkeliin “Kylmä ja luminen talvi – Osa 2: Napapyörre hajoaa?”

  1. Napapyörre syntyy joskus lokakuun lopulla, kun ilmat kylmenevät arktisella alueella. Tänäkin talvena alueella on kuitenkin ollut paikkoja, joissa lämpötilat ovat olleet jopa syksyisen lämpimiä. Varmaan tällä on ollut suuri merkitys sille, että napapyörre on levinnyt talven aikana. Tilanne näyttää tällä hetkellä toivottomalta. Overland on jopa sanonut, että alempien leveysasteiden kylmät talvet jatkuvat loputtomasti, eikä merijääkään koskaan palaa ennalleen.

    Tässä on kuitenkin ilmaston luonnollista sykleistä kyse, vaikka arktisten aluiden lämpeneminen onkin edennyt ennennäkemättömän pitkälle. Napapyörre jostain syystä sinnitteli kohtuu hyväkuntoisena vielä viime vuosikymmenen jälkipuolen päinvastaista odotuksista (mm. Overland) huolimatta. Luonnollisilla prosesseilla, jotka pyrkivät palauttamaan napa-alueen aiemmin vallinneeseen tilaan, on nyt paljon tehtävää. Tämän vuosikymmenen aikana alkava Pohjois-Atlantin jäähtyminen on yksi tekijä, joka auttaa napa-alueita palautumaan jälleen siihen kuntoon, että napapyörre voi siellä jatkuvasti hajoamatta iloisesti pyörähdellä joskus vuosikymmenien kuluttua.

    Todennäköisesti kylmiä talvia on nyt odotettavissa Suomeen pitkä liuta. Tästä mahdollisesta pohjoisen talvien kylmenemisestä ovat ammatti-ihmiset puhuneet jo kohta vuosikymmenen ja syykin on ollut selvillä. Sellaista puhujaa, eikä paikkaa ei vaan ole toistaiseksi ollut, jotta näitä juttuja otettaisiin täällä Suomessa vakavasti. Tämän alueen talvien kylmeneminen pitemmäksi aikaa on nyt hyvin mahdollista ja sen seurauksiin ja vaatimuksiin kannattaisi alkaa sopeutumaan.

  2. Vielä kylmempiä talvia tänne kai vähiten kaivattais. Näiden ilmöiden ennustaminen on ymmärtääkseni pahuksen vaikeaa ja monia erilaisia skenaarioita tarjotaan tämänkin tilanteen jatkokehitykselle.

  3. Olen, Wade, parissa asiassa vähän eri mieltä kanssasi. On ensinnäkin vaikea uskoa Overlandin sanoneen meidän kylmien talvien jatkuvan ”loputtomasti”. AGUn kokouksessa hän esimerkiksi korosti, että ei kannata olettaa näiden tulleen jokavuotisiksi ilmiöiksi – ja tuskinpa hän maapallon lämepemiskehitystä epäilee.

    Uskot myös, että napapyörre olisi taas entisellään ”joskus vuosikymmenien kuluttua”. Minä en. Maapallon ilmastojärjestelmä on epätasapainossa ja se on nyt hakemassa aivan uudenlaista tasapainotilaa, jonka lopputulema on jotain muuta kuin mihin ihmiskunta on tottunut. Napapyörre voi kenties hetkeksi palata kuosiinsa, mutta sekin jää vain välivaiheeksi matkalla kohti uutta ilmastoa.

    En tiedä mihin viittaat sillä, että kylmien talvien tulosta on puhuttu jo pitkään ja että niiden ”syykin on ollut selvillä”. Toivottavasti et Golfvirran – tai oikeammin Pohjois-Atlantin merivirran – heikkenemiseen, mikä on eri juttu.

  4. Pasi, napapyörre todennäköisesti on palannut vanhaan normaaliin ja entiselleen, jollainen se oli ennen vuosien 1988 – 89 tapahtunutta napa-alueen jyrkkää merenpintapaineen pudotusta. SLP navalla on kuitenkin ollut nousussa sen jälkeen ja viime talvesta asti sen suhde alempien leveysasteiden matalapaineisiin (AO) on ollut sellainen, että Suomessa ollaan voitu jälleen nauttia vanhanajan talvista. Tätä on odotettu ainakin vuodesta 2001 asti, jolloin Thompson ja Wallace julkaisivat asiasta tutkimuksen.

    Overland arvioi jo kylmän talven 2005 – 06 jälkeen napapyörteen alkavan palaavan ennalleen ja ennakoi tuolloin tulevan viiden kylmän talven jakson: http://jisao.washington.edu/print/news/ScienceMag_01-07_FallMeetingOfTheAmericanGeophysicalUnion_CouldMOtherNatureGivetheWarmingArcticAReprieve.pdf

    Noin ei sitten valitettavasti ihan heti käynyt ja napa-alueen jäätilanne on nyt huonompi, kun ilmanpaine siellä vihdoin on noussut. Overlandin spekulaatioheitto Euroopan loppumattomista kylmistä talvista oli esillä muutamissa jutuissa. Tässä DailyMailin jutussa on mukana myös James Hansenin tuttu kanta asiaan; Ne jotka väittävät talvien kylmenevän, eivät tiedä asoista mitään: http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-1341618/Why-cold-Simple–North-Atlantic-Oscillation–got-bit-stuck.html

  5. Wade, en tietenkään kuvittele, etteikö pohjoisessa napapyörteessä ja alueen matalapaineissa olisi vuosikymmenten saatossa tapahtunut minkäänlaista vaihtelua, mutta ei minusta nyt mistään ”paluusta vanhaan normaaliin” voida puhua. Sikäli kuin Overlandin arvio, että nykytilanne johtuu arktisen merijään vähenemisestä, pitää paikkansa – kuten pelkään pitävän – kokonaiskuvio on aivan uudenlainen. Samoin tulevaisuus, kun jäätilanne yhä huononee.

    En toisaalta myöskään kuvittele, että napapyörre kokonaan lakkaisi olemasta; maapallo tuskin on ilmastonmuutoksen takia lopettamassa pyörimistään – vaikka onpa hulluimmillaan sellaistakin väitetty, vaikkapa tämän pikku-uutisen innoittamana:
    http://news.bbc.co.uk/2/hi/sci/tech/1816860.stm

  6. Meitä tietysti kiinnostaa Suomen sää, kun ehkä pitäisi olla kiinnostuneenpi pojoisen merijään päällä olevasta säästä. Kuten tiedetään sen pinta-ala on vähän supistunut, mutta tilavuus on jo suorastaan romahtanut. Tällä vauhdilla merijää on sulanut jo noin viidessä vuodessa, ja vauhti voi vielä kiihtyä.

    http://planeetta.wordpress.com/2010/11/15/pohjoisnapa-jaaton-taman-vuosikymmenen-aikana/

    Jos pysyvä merijää kerran menetetään napapyörteen häviämisen tai NAO:n tms. takia niin paluuta entiseen ei ole, albedo muuttuu rajusti kesäaikaan ja meri sitoo lämmön myös talvikaudelle, lämpeneminen kiihtyy pakostikin rajusti.
    Ilmastohyppyhän se on ja täynnä yllätyksiä, todella isoja nykyisiin pikku helteisiin, lumiin ja tulviin verrattuna. Kuten Pasi hyvin sanoi, ilmasto hakee ”tasapainotilaa, jonka lopputulema on jotain muuta kuin mihin ihmiskunta on tottunut.” Tämä on todella pelottavaa!

  7. Hassua että ilmastotiedemiehille mm. Euroopan kylmyys on tullut yllätyksenä. Data usean sadan vuoden ajalta kun indikoi vastaansanomattomasti, että matalaan Auringon aktiivisuuteen liittyy kylmät sääjaksot Euroopassa. Toisaalta mm. IL:kin on taannoisessa tutkimuksessaan tämän yhteyden identifioinut Skandinavian osalta.

  8. Leone, onhan noita korrelaatioita nähtävissä vaikka kuinka, jos niin halutaan. Mutta indikoiko data usean sadan vuoden ajalta yhtä vastaansanomattomasti, että auringonpilkkuminimien aikana Pohjoisnavalla on lämmintä. (Ei.) Miljoonannen kerran: näitä helppoheikkiänkyröintejä ei vain jaksa.

  9. Pasi Kostiaiselle tiedoksi, että korrelaatiot ovat eksakteja matemaattisia käsitteitä, eikä niiden olemassaolo ole kiinni kenenkään haluamisista. Ja Pohjoisnavalta ei taida olla sitä dataa käytettävissä monen sadan vuoden ajalta. Tai laita toki linkkiä sellaiseen dataan/tutkimukseen, jos löytyy!

    Ennustin muuten jo pari-kolme vuotta sitten, että lähivuosikymmenen aikana Suomen keskilämpötila putoaa jopa 5 astetta juuri aktiivisuuden dropin seurauksena. Tässä yhteydessä myös mm. järvien jääpeiteaika kasvaisi keskimäärin ainakin kuukaudella.

    Ihan hyvältä näyttää suuntaus tämän ennustuksen suhteen, ja meille jotka asioita objektiivisesti tarkastelemme, ei Skandinavian ja Euroopan kylmeneminen ole ollut millään lailla yllätyksellistä, vaan siis hyvinkin odotettua.

  10. Tuossa vielä hieman kättä pidempää:

    Sinisellä auringonpilkut ja punaisella Tornionjoen jäänlähtöpäivä splinitasoituksilla.

    Ja IL on myös siis löytänyt yhteyden mitatuista lämpötiloista:

    http://legacy.fmi.fi/uutiset/index.html?A=1&Id=1256621177.html

    Asia on siis aika selvä. Se millä mekanismilla muutokset tulevat lienee vielä hakusessa. Paras arvaus lienee UV -säteilyn muutokset ja sen vaikutus suihkuvirtauksiin. Tästäkin on dataa ihan tutkimuksen muodossa.

  11. Leone, se on tosiaan totta, että eipä tuota dataa Pohjoisnavan lämpöoloista taida sadoilta vuosilta olla. Mutta että Suomen lämpötilat olisivat auringon aktiivisuuden heikentymisen myötä putoamassa merkittävästi ja että ”ihan hyvältä näyttää suuntaus tämän ennustuksen suhteen”? Kuitenkin Ilmatieteen laitoksen mukaan ”2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen (2001–2010) on Suomen 1840-luvulta alkavan lämpötilanmittaushistorian lämpimin vuosikymmen”. Muun muassa.

  12. Aktiivisuuden dropin ja (talvi)lämpötilojen putoamisen välillä on muutaman vuoden viive. Tämä näkyy hyvin mm. Tornionjoen jääpeitejan käyttäytymisessä tuolloin (n. 1800-1820):

    http://maps.grida.no/go/graphic/trends-in-the-ice-breaking-date-in-the-tornio-river-finland

    Nyt Auringon aktiivisuus on putoamassa jopa Dalton -lukemien alle, eivätkä nämä kaksi perättäistä kylmää talvea juuri tässä kohtaa todellakaan ole sattumaa, kuten antamani linkkien mukaan käy ilmi.

  13. Edellä pyytelin, Leone (kuka ikinä oletkaan), kertomaan, että ”indikoiko data usean sadan vuoden ajalta yhtä vastaansanomattomasti”, että auringon vähäisen aktiivisuuden aikoina Pohjoisnavalla on lämmintä (kuten nyt). Vastasit, että tällaista dataa ei ole näin pitkältä ajalta, mutta onhan sitä silti hyvän matkaa taaksepäin, vähintään vuosikymmeniä. Löytyykö sieltä tämä utelemani korrelaatio? Epäilenpä.

  14. Itse asiassa vuosi 2010 ei ollut arktisella alueella mitenkään erityisen lämmin, joten mitä tarkoitat?

    Lämpötilat voit tarkistaa tuolta:

    http://ocean.dmi.dk/arctic/meant80n.uk.php

    DMI:n data perustuu ECMWF -malliin, joka heidän oman arvionsa mukaan edustaa parasta tietoa mitä arktisen alueen lämpötiloista ylipäätään voidaan sanoa.

    1900 -luvulla lämpötila arktisella alueella ainakin GISTEMP:in mukaan on käyttäytynyt niin, että aktiivisuuden noustua myös lämpötila siellä on noussut (ja päinvastoin). GISTEMP on kuitenkin epätarkka arktisen alueen suhteen.

    2010 taas oli globaalisti niinkin lämmin johtuen juuri La Ninaa edeltäneestä El Ninosta. Globaali SST kun vastaa ENSO -vaihteluun hitaasti:

    Alkuvuonna 2010 SST oli siis huomattavan koholla johtuen edeltävästä voimakkaasta El Ninosta. Tästä johtuen päästiin vanhaan ennätyslukemaan (uutta ennätystä ei siis syntynyt vieläkään). La Ninan viilennys taas näkyy vasta kunnolla vuoden 2011 arvossa, joka jälleen tulee jäämään kauas ennätyslukemista.

    On siis aikamoista disinformaatiota väittää, ettei 2010 lämpimyys johtunut voimakkaasta El Ninosta. Kannattaisi hieman huolellisemmin perehtyä dataan ennen kuin menee tuollaista väittämään.

  15. Hohhoijaa, Leone, nyt en enää oikein jaksa (ihan oikeasti – olen niin monta kertaa jo omalta osaltani irtisanoutunut tästä tyhjänpäiväisestä skeptikkointtämisestä). Sekoitatko asioita tahallasi vai tietämättäsi? Kummin vain, täytät ilmastoskeptikkojen yleistä ohjenuoraa – eli yleisen hämmennyksen levittämispyrkimystä – erinomaisesti. Tavalliset pulliaiset eivät tiedä ketä uskoa, ja sehän riittää. Onnittelut.

  16. Selvennettäköön, että edellisellä kommentillani viittasin siis siihen, kuinka sotket, Leone, alkuperäistä debattiamme auringon vaikutuksista. Näin teet esimerkiksi kysymykselläsi ”Itse asiassa vuosi 2010 ei ollut arktisella alueella mitenkään erityisen lämmin, joten mitä tarkoitat?” Omassa kommentissani puhuin kuitenkin ihan yksiselitteisesti globaalista lämpötilasta. (Yhden sotkun mainitakseni.)

    Tuo kommenttisi El Niñon osuudesta vuoden 2010 globaaliin lämpötilaan on sen sijaan varsin paikallaan. Tilannehan viime vuonna oli siis se, että El Niño vaikutti kyllä lämmittävästi alkuvuodesta, mutta sitten syksyllä tilanne kääntyi voimakkaaksi La Niñaksi. Korjaan tämän kohdan blogitekstistäni.

  17. Niin, globaali lämpötila on toinen asia ja sitten toinen asia on Euroopan lämpötila, jota tämä blogimerkintä koskee. Aluksi en ottanutkaan kantaa muuhun kuin Pohjois-Euroopan lämpötilaan ja sen vaikuttimiin.

    Jos debattia laajennetaan globaaliin lämpötilaan, niin se tulee myös alas, mutta viive voi olla 10-20 vuotta. Muutenkin globaali lämpötila ei putoa niin paljon vaan muutos lienee < 1 aste, vaikka seuraisi Maunderin toisinto. Paikallisesti muutokset voivat siis olla suuria, toisaalla ehkä lämpimämpäänkin suuntaan (esim. Grönlannin länsipuoli).

    Kasvihuonekaasut voivat vaikuttaa marginaalisesti, mutta 10-20 vuoden skaalassa aktiivisuuden transitio on ehdottomasti dominoivin tekijä, niin globaalisti kuin paikallisestikin.

  18. Hieno homma. Lopullinen selvyys saadaan siis vuosikymmenessä tai parissa. Hyvä, hyvä.

    Tosin ihan samanlaista viivytystaistelua tämä inttäminen on ollut jo parikymmentä vuotta. Aina keksitään joku uusi selitys tai käänne. Ja samaan aikaan tilanne vain pahenee. No, tuleepahan jälkipolvilla olemaan perkaamista sitten kaikissa näissä väittelyissä selvittäessään, että mikä ihmisten ajatuksissa ja teoissa oikein meni pileen.

  19. Jyri totesi: ”Jos pysyvä merijää kerran menetetään napapyörteen häviämisen tai NAO:n tms. takia niin paluuta entiseen ei ole, albedo muuttuu rajusti kesäaikaan ja meri sitoo lämmön myös talvikaudelle, lämpeneminen kiihtyy pakostikin rajusti.”

    Kun meri sitoo lämmön talvikaudeksi, talven ajankohta lykkääntyy. Tämä käyrä http://nsidc.org/images/arcticseaicenews/20110105_Figure5.png antaisi aiheen olettaa, että myös kevät siirtyisi myöhemmäksi. Kun siihen lisätään satunnainen sääolosuhteiden vaihtelu, kohta ovat kasvit ja eläimet väärään aikaan talvilevolla ja väärään aikaan kesäpuuhissa. Hetkellinen lämpöjakso keväällä normaaliin aikaan ja sen jälkeinen kevään myöhentymisen mukanaan tuoma takatalvi tekevät ikävää tuhoa luonnossa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s