Kylmä ja luminen talvi – ilmastotutkijat pulassa?

SAN FRANCISCO. Aloitan täten uuden, ikioman blogini Yhdysvaltain Kaliforniasta käsin. Ajatukseni ovat nyt ensi alkuun kuitenkin Koti-Suomessa, missä lähtiessäni reissuun pari päivää sitten ainakin Helsinkiä peitti ennätyspaksu lumipeite ja talvi oli muutenkin etuajassa. Mitäs maapallon lämpenemistä tämä tällainen nyt oikein on?

Tämä ensimmäinen juttuni on oikeastaan omistettu yläasteikäisen poikani historian opettajalle. Poikani mukaan opettaja, persoonallinen ja mukava miekkonen, oli ”opettanut” heille, että nyt kun on näin kylmää ja lumista ilmastotutkijat ovatkin liemessä. Että siis mitään ilmastonmuutosta ei kyllä ole olemassakaan.

Jaahas. Tutkitaanpa.

Lunta pukkaa

Yksi ilmastotieteen perusasioista on, että kun maapallo lämpenee sateet lisääntyvät. Ja koska lämmin ilma sisältää enemmän kosteutta, sitten kun lämpimämmässä maailmassa sataa, sataakin kunnolla. Ylimääräinen kosteus ei tietenkään ilmesty ilmakehään tyhjästä, vaan lämpimämmässä maailmassa myös haihtuminen lisääntyy. Vanhaan tilanteeseen verrattuna vettä ikään kuin siirtyy maaperästä ja valtameristä ilmakehään.

Kaiken kaikkiaan tällä tavoin veden kiertokulku maan ja ilmakehän välillä kiihtyy. Ja tällä taas on vaikutuksensa myös ilmastovyöhykkeisiin ja siihen, miten sateet alueellisesti jakaantuvat. Veden kiihtyvä kiertokulku nimittäin voimistaa ja kasvattaa ilmakehän niin sanottuja soluja, jotka kierrättävät ilmaa pystysuunnassa etelän ja pohjoisen välillä. Lopputuloksena nousevien pystyvirtausten luomat sateiset vyöhykkeet siirtyvät päiväntasaajan molemmin puolin kohti napoja ja toisaalta näiden väliin jäävät kuivat vyöhykkeet laajenevat.

KUVA 1. Ilmakehän pystysuuntaiset kiertoliikkeet.

Ottaen kaiken tämän huomioon, voimmekin turvallisesti todeta, että Suomi sijaitsee juuri sellaisella alueella, jossa sateiden ennustetaan lisääntyvän huomattavasti – ja nimenomaan talvella. Ja talvisin sateet tietysti tulevat alkuun lumena – jota siis voidaan lähivuosina saada runsaastikin – mutta vuosien kuluessa ja maapallon edelleen lämmetessä talvisinkin alkaa lopulta sataa silkkaa vettä.

KUVA 2. Vasemmalla mallinnettu maapallon lämpeneminen ja oikealla vastaavat muutokset sateisuudessa. Sininen väri kertoo sateiden ennustetusta lisääntymisestä. Ylärivillä muutokset talvikuukausina ja alarivillä kesällä. (IPCC, 2007)

Jos joku sattuisi epäilemään edellä kertomani olevan vain pelkkää teoriaa, niin todettakoon myös, että havainnot tukevat kuvailemiani selityksiä. Sateisuus on viime vuosikymmeninä lisääntynyt ympäri maailman, ja erityisen hyvin tämä trendi näkyy meidän pohjoisilla leveysasteillamme.

KUVA 3. Sateiden lisääntyminen pohjoisilla alueilla vuosina 1901-2005 (yksityiskohta laajemmasta kuvasta). (IPCC, 2007)

Kylmää ja kuumaa

Entä sitten kylmyys? Miten se sopii kuvaan?

Ihan hyvin, koska Suomessa koettu kylmyys on paikallista laatua. Keskimäärin maapallo sen sijaan lämpenee. Esimerkiksi vuodesta 2010 on viimeisimpien tietojen perusteella tulossa yksi kaikkien aikojen lämpimimmistä vuosista – mahdollisesti jopa ennätyslämmin. Näin siis siitä huolimatta, että niin tämä talvi kuin viime talvikin olivat Suomessa kylmät.

Tänä talvena esimerkiksi, vaikka Suomessa ja muualla Euroopassa on ollut poikkeuksellisen kylmää, samaan aikaan arktisilla alueilla on ollut poikkeuksellisen lämmintä. Grönlannissa on paistateltu jopa noin 20 astetta normaalia lämpimämmissä oloissa.

Viime talvesta voidaan puolestaan muistaa se, kuinka samaan aikaan kun Suomessa riitti lunta vaikka ulkomaille vietäväksi, Kanadan Vancouverissa talviolympialaisten kisajärjestäjät olivat pulassa lumen vähyyden vuoksi. Kyllä sielläkin satoi, mutta vettä, koska oli niin lämmintä. Keskimäärin viimekin talvi oli koko maapallolla tavanomaista lämpimämpi.

KUVA 4. Tammikuun 2010 lämpötilamuutos eri puolilla maailmaa verrattuna pitkän ajan keskiarvoon (1971-2000). Vaikka Euroopassa oli kylmää, keskimäärin maapallo oli tavanomaista lämpimämpi. Tänä talvena tilanne on ollut pitkälti samankaltainen. (NOAA, 2010)

Jäähyväiset lumelle

Maapallon lämpenemiseen liittyy tietenkin paljon vakavampiakin uhkakuvia, mutta yksi suurista suruistani ilmastonmuutoksen edetessä on ollut – ja on – se, että menetämme lumiset talvemme. Tällöin talvista tulee masentavan synkkiä, sillä auringon paistehan ei maapallon lämmetessä sentään lisäänny. Sen sijaan menetämme lumen tuoman valkeuden, joka tehokkaasti helpottaa muuten pimeinä talvikuukausina. Tulevaisuuden talvet ovat pimeitä – ja vesisateisia.

Tätä uhkuvaa eivät muuta edes pari nyt koettua huippulumista talvea. Vastaavanlaisia lumitalvia saatetaan saada vielä joitakin lisää, mutta ennen pitkää Pohjolammekin lämpenee niin paljon, että vedet tulevat pysyvästi sateina ja jäämme vaille lunta.

Kehotankin, että nyt lumesta kannattaa nauttia täysin rinnoin, kun sitä vielä riittää. Nyt kokemamme ilmastollisen oikun myötä olemme saaneet mahdollisuuden aivan kuin jättää kiihkeät jäähyväiset iäksi luotamme poistuvalle rakkaallemme.

Terveisin San Franciscosta

Entä mitä teen parhaillaan San Franciscossa? Mitäpä muutakaan kuin olen seuraamassa maailman suurinta tiedekonferenssia, American Geophysical Unionin (AGU) syyskokousta. Täällä sanotaan olevan noin 20 000 tutkijaa ja ohjelma pursuaa ilmakehätieteitä, globaalimuutostutkimusta, planetaarisia tieteitä, paleoklimatologiaa, merentutkimusta ja vaikka mitä muita maapallotieteitä. Pelkästään tämän maanantaipäivän ohjelma on 52-sivuinen tabloidikokoinen lehti.

Mutta AGUn kokouksesta lisää huomenna. Pyrin tällä viikolla kirjoittamaan kokouksen annista uuden jutun joka päivä.

Pasi Toiviainen

13 thoughts on “Kylmä ja luminen talvi – ilmastotutkijat pulassa?

  1. Uusi blogi vaikuttaa hyvältä.
    Tiedämme varmuudella, että maapallo kokonaisuudessaan lämpenee, pääosin ihmistoiminnan seurauksena ja että lämpeneminen tulee jatkumaan. Maapallolle tulee enemmän lämpöä kuin täältä poistuu. Mutta paikallisten vaikutusten ennustaminen onkin vaikeampaa. Lämpeneminen voi johtaa yllättäviin muutoksiin paikallisella tasolla. Ja se, että tällaisia yllätyksiä tulee (ehkä tämä ja edellinen talvi ovat esimerkkejä pienestä yllätyksestä) ei tosiaan mitenkään muuta sitä, että ihmistoiminta lämmittää palloamme. Juuri nyt melkoinen osa maapallolle kertyneestä ylimääräisestä lämmöstä on jossain muualla kuin kylmässä Euroopassa (enimmäkseen merivedessä). Grönlanti ja iso osa Kanadaa ja Itäsiperia ovat olleet todella paljon tavallista lämpimämpiä jo pitkään. Grönlannissakin on saatu joulukuussa vesisateita jäätiköille (ennätysvoimakkaan sulamiskesän päälle). Nämä NOAA:n kartat antavat hyvän kuvan siitä, missä milloinkin on tavallista lämpimämpää tai kylmempää. http://www.esrl.noaa.gov/psd/map/images/rnl/sfctmpmer_07a.rnl.html Kokonaisuudessaan ollaan lämpimän suuntaan kallellaan.

  2. Suurin ilmasto-ongelmamme – lumeton joulu – on siis toistaiseksi selätetty. Ainakin omat naperot voivat lapsilleen leuhkia kuinka heidän nuoruudessaan oli hanget vähintään polviin asti.

  3. Hienoa lukea taas juttujasi Pasi. Opettajatkin tarvitsevat opettajia, olet yksi parhaista, selkokielinen juttu kaikkia kiinnostavasta aiheesta. Lisää vaan lunta tupaan!

  4. Elämme mielenkiintoisia aikoja. Taviksen kannalta nämä ilmastouutiset ja kommentit vaikuttavat ristiriitaisilta, joten en ihmettele vaikka opettajan tekevän johtopäätöksiään ilmastosta havaitsemansa sääilmiön perusteella. Kylymä on nytkin ja lämpimämpi ilmasto tuntuu houkuttelevalta kun on pakotettu kerrospukeutumiseen aina ulkoillessaan. Ja se kesä kun oli vielä niin lämmin.

  5. Paikallisesti Pohjois-Euroopan talvet voiva kylmetä. Eli lumisia talvia voidaan hyvin nähdä vielä pitkäänkin, siitähän ei ole varmuutta. Merivirroissa ja matala- korkeapainesuhteissa voi tapahtut muutoksia, esimerkiksi jäätiköiden sulamisen seurauksena. Maapallo kokonaisuudessan siitä huolimatta lämpenee. Ihmiset jotka väittävät että ilmastonmuutos on huuhaata kun katsovat kotipihallaan lojuvia lumikinoksia eivät hahmota kokonaisuutta. Paikallisia muutoksia kylmään suuntaankin voi tapahtua, joten lämpeneminen ei välttämättä kosketa jokaista maailmankolkkaa, vaikka kokonaisuutena keskilämpötila nouseekin.

  6. Ilmastonmuutos on kyllä havaittu. Mutta energiayhtiöt Suomessa eivät tunnu heräävän. Suunnitelmia heillä on vaan eipä riittäviä. Tuulivoiman lisäys muka liian kallista ja vaikutus marginaalinen, sama koskee kaikkea aurikoenergian lisärakentamista. Uusiutuvan energian käyttö esim. jätteenpoltto nähdään saastuttavana, vaikka osaltaan vähentää hiilen ja öljyn käyttöä. Yksi mielenkiintoinen biopolttoaine on lanta (paska), josta saatava metaani pyörittäisi sähköä mikroturbiinissa tai isommissa. Sähkön voisi myydä valtakunnan verkkoon, pienet ja hajautetut voimalat ja syntyvän lämmön kaukolämpöverkkoon ja käyttää paikallisesti. Ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseksi on, milloin ne on käytettävissä? Tarvitaanko laki vai riittääkö maailman pelastaminen?

  7. Minä itse olen aina henkilökohtaisesti vihannut talvea ja lunta. On pimeää, kylmää, ja lumi uhkaa tukkia kotiseudun. Monta kertaa olen nähnyt painajaisia, että keskellä kesääkin saa joutua sietämään lunta ja viileää. Minä aina yhdistän nämä kyseiset asiat kuolemaan, mutta se on oma juttunsa. Jos minulle suotaisi mahdollisuus lähteä Suomesta, niin häipyisin sen sileän tien. Saatan tulla takaisin vasta sitten kun Suomen ilmasto on muuttunut Välimeren malliseksi.

  8. Jusulle: Vitsi onkin siinä, että Suomen talvet eivät ikinä voi muuttua “Välimeren malliseksi”. Vaikka talvet lämpenevät, maapallon kulma aurinkoon nähden ei muutu eli auringonpaisteen määrä ei lisäänny. Pohjois-Suomessa on edelleen kaamos ja etelässäkin pimeää. Ja ilman lunta tuo pimeys vain korostuu. Lisäksi, itse asiassa, pimeys korostuu siksikin, että pilvisyyden lisääntyessä nykyiset vähäisetkin auringonpilkahduksen vähenevät entisestään.

  9. Pelottelet mm. koralliiriuttojen häviämisellä. Mitä sanot tähän:

    “Mutta, kuljemme myös vääjäämättä
    edellisen Eem-kauden ilmasto-oloja kohden. Entä luonto: jääkausi on sille tuhoissa. Sen sijaan esimerkiksi liitukaudella luonto voi kertyneiden sedimenttien perusteella erittäin hyvin vaikka CO2
    -pitoisuuden on arvioitu olleen yli 2000 ppm /4/. Koralleja esiintyi
    jopa 1500 km kauempana päiväntasaajasta kuin nykyisin. Puut kasvoivat vuoden ympäri, edes puulustoja ei löydy. Maapallon keskilämpötila oli n. 6-14oC nykyistä korkeampi. Meret peittivät alavat mannerlaatat ja niiden syvänteissä veden lämpötila oli n. 15oC korkeampi kuin nykyisin. Meret kuhisivat elämää ja biologinen tuotanto oli valtaisaa.
    Nautimme vieläkin tuloksista, yli puolet tunnetuista öljyvaroista on löydetty liitukauden kerrostumista /4/. Kävi niin tai näin, stabiiliksi emme maapallon ilmastoa saa. Ja on suuri itsepetos kuvitella että tietoisuutemme ilmastonmuutoksesta olisi lopullista;
    jälkipolvet tulevat kumoamaan kaiken, mitä luulimme tietävämme.”
    Marke Hongisto
    TkT, FK 7

  10. […] se on kaikkialla. Talvenkin peruivat, kiitos siitä. En ole talven ystävä. Lumi on muisto vain, jäähyväiset lumelle.  Eniten harmittaa, ettei sitä huomaa muusta kuin siitä ettei Helsingin lumisia katuja enää […]

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s